Edellisessä elokuun veropaketissa on huomioitu HE:t 79/2025 vp asti ja KHO:n päätökset 2025:61 asti, KVL:n ennakkoratkaisuja oli ollut jo aiemmin julkaistuna 2025/30 asti, HaO-päätöksiä oli julkaistu 11.8.2025 asti. Verohallinnon ohjeet, päätökset ja kannanotot noteerattiin elokuulta. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeita, lausuntoja ja poikkeuslupia ei ollut. KKO:n ratkaisuista mainittiin KKO 2025:71. Lausuntopyynnölle lähetettyjä veroaiheisia lakiesitysluonnoksia oli yksi.
1. Hallituksen esitykset
HE 127/2025 vp laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta
Esityksen mukaan lain liitteessä lueteltujen metallisten kaivosmineraalien veroa korotettaisiin nykyisestä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin rikastukseen toimitetun malmin sisältämän metallin verotusarvosta.
Verohallinto vahvistaisi nykyistä vastaavasti kullekin metallille vuosittain verotusarvon kaivosmineraaliveron verotusarvojen perusteena sovellettavista hintatiedoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen maailmanmarkkinahintaa tai muuta julkista hintatietoa kuvastavien hintalähteiden perusteella. Muiden kuin lain liitteessä lueteltujen kaivosmineraalien määräperusteista veroa korotettaisiin 0,20 eurosta 0,60 euroon tonnilta nostettua malmia tai hyötykiveä.
Kaivosten niin sanotut sivuvirrat suljettaisiin kaivosmineraaliveron ulkopuolelle tietyin edellytyksin. Tästä aiheutuva verotuoton aleneminen otettaisiin huomioon metallisista kaivosmineraaleista kannettavan arvoperusteisen veron korotuksessa.
Ehdotetut veronkorotukset lisäisivät kaivosmineraaliveron tuottoa vuositasolla arviolta noin 70 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa muutoksia ei tehtäisi. Koska kaivosmineraalivero kannetaan kalenterivuoden pituiselta verokaudelta jälkikäteen verokautta seuraavana vuonna, korotuksista kertyisi verotuottoa vuodesta 2027 alkaen.
Kaivosmineraaliveron korotuksista kertyvä tuotto kohdennettaisiin kokonaisuudessaan valtiolle. Korotusten jälkeen kaivosmineraaliveron tuotto jakautuisi veronsaajille siten, että valtio saisi 80 prosenttia ja kaivosten sijaintikunnat 20 prosenttia kaivosmineraaliveron tuotosta, jolloin kaivoskuntien kokonaisuudessaan saamat kaivosmineraaliverotulot pysyisivät korotusten jälkeen euromääräisesti suurin piirtein vuoden 2025 tasolla.
Lain liitteeseen, jossa määritellään arvon perusteella verotettavat metalliset kaivosmineraalit, ehdotetaan lisättäväksi rauta ja platinaryhmän metalleihin kuuluva rodium, koska näitä todennäköisesti ryhdytään louhimaan ja rikastamaan Suomessa tämän vuosikymmenen aikana.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitys lisäisi valtion ja kuntien kaivosmineraaliverotuloja vuodesta 2027 alkaen.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026. Uusia kaivosmineraaliveron tuoton jako-osuuksia sovellettaisiin kuitenkin vasta verokaudelta 2026 kertyvään kaivosmineraaliveron tuottoon.
HE 125/2025 vp laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Esityksen mukaan varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia muutettaisiin siten, että osakevaihdossa omistusta vaihtavat osakkeet arvostettaisiin hankkivan yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon. Muutos rajattaisiin koskemaan vain etuyhteydessä olevien osapuolten välisiä osakevaihtoja. Lisäksi säädettäisiin yhtiön muutoksenhakuoikeudesta oman osakkeensa vertailuarvoon.
Tuloverolakiin lisättäisiin väliaikainen momentti, jotta kaikkiin 1.1.2026 alkaen nostettavissa oleviin osinkoihin sovellettaisiin varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttuneita säännöksiä.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osakevaihtoa koskevaan pykälään lisättäisiin uusi momentti hankintamenon määräytymisestä osakkeita hankkivalla yhtiöllä. Osakkeiden hankintamenona pidettäisiin niiden osakevaihtoa edeltävää yhteenlaskettua matemaattista arvoa. Lisäys vastaisi varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain ehdotettua muutosta ja rajattaisiin koskemaan vastaavasti vain etuyhteydessä olevien osapuolten välisiä osakevaihtoja. Lisäksi osakevaihtosäännökset ulotettaisiin koskemaan Euroopan talousalueen ulkopuolisia maita tiettyjen lisäedellytysten täyttyessä sekä rahavastikkeen enimmäismäärää korotettaisiin.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain nettovarallisuuslaskentaa koskevia muutoksia sovellettaisiin lain voimaantulosta alkaen ja vertailuarvon muutoksenhakuoikeutta koskevia muutoksia ensimmäisen kerran vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa. Tuloverolain muutosta sovellettaisiin 1.1.2026 alkaen. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.1.2026 tai sen jälkeen toteutettaviin osakevaihtoihin.
HE 124/2025 vp sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettua lakia, sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia, digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettua lakia, oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia, oikeudenkäymiskaarta, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia, oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annettua lakia, eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annettua lakia, kiinteistönmuodostamislakia, kieltotoimenpiteitä koskevista edustajakanteista annettua lakia, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettua lakia, esitutkintalakia, sakon ja rikesakon määräämisestä annettua lakia, sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annettua lakia, ulosottokaarta, vaalilakia ja oikeusapulakia.
Esityksen tavoitteena on, että viranomaisen tiedoksiannot lähetettäisiin ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Esityksellä tavoitellaan kansalaisten sujuvampaa ja paikkariippumatonta asiointia ja lisäksi tehokkaampia viranomaismenettelyitä ja parempaa tuottavuutta.
Esityksen mukaan hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettuun lakiin lisättäisiin säännökset viranomaisaloitteisesta viestinvälityspalvelutilin avaamisesta Suomi.fi-tunnistusta käyttäville luonnollisille henkilöille. Lisäksi lakiin lisättäisiin tarkentavat säännökset viestinvälityspalvelun hyödyntämiseen liittyen. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia muutettaisiin siten, että sähköinen tiedoksianto viestinvälityspalveluun olisi mahdollinen ilman tiedoksiannon vastaanottajan erillistä suostumusta. Lain soveltamisalaa muutettaisiin esitutkinnan ja poliisitutkinnan osalta. Lisäksi lakiin lisättäisiin sähköisestä tiedoksiannosta lähetettävää ilmoitusta koskevaa sääntelyä sekä muutettaisiin sähköisesti toimitettavan asiakirjan määräaikaa koskevaa sääntelyä. Digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain soveltamisala laajennettaisiin koskemaan myös poliisitutkintaa ja esitutkintaa. Lisäksi muutettaisiin oikeushallinnon viranomaisia ja tuomioistuimia koskevaa sääntelyä.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti esitys edistää Suomen siirtymistä asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Ensisijaisesti sähköisten viranomaistiedoksiantojen edistäminen olisi myös osa hallitusohjelmaan sisältyvän valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanoa. Muutoksella saavutettaisiin säästöjä ja tehostettaisiin viranomaismenettelyitä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.1.2026.
HE 123/2025 vp laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta
Esityksen tavoitteena on tehdä virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin Euroopan komission valtiontukihyväksynnän edellyttämät muutokset, jotta kevään 2023 virvoitusjuomaveron uudistus voidaan saattaa voimaan. Lakiteknisen selkeyden vuoksi keväällä 2023 vahvistettu laki, joka oli tarkoitus säätää asetuksella voimaan komission valtiontukihyväksynnän jälkeen, kumottaisiin ja kaikki muutokset tehtäisiin voimassa olevaan lakiin. Esitys sisältää siten sellaisia kumottavaksi ehdotettuun lakiin sisältyviä veroporrastuksia, määritelmämuutoksia, vesien pakkauskokorajoituksen poistumista ja elintarvikelainsäädännön muutoksista johtuvia pääosin teknisluonteisia päivityksiä koskevia ehdotuksia, joihin komissio ei katsonut sisältyvän valtiontukeen liittyviä ongelmia.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että virvoitusjuomaveroa korotettaisiin. Korotus toteutettaisiin senttimääräisesti samansuuruisena korotuksena kaikille tuoteryhmille.
Virvoitusjuomavero porrastettaisiin nykyisen kahden verotason sijaan kuuteen verotasoon tuotteen sokeripitoisuuden perusteella. Muutoksella veroon sisältyvää terveysohjausta vahvistettaisiin. Alimman verotason veroa kannettaisiin sokerittomista tuotteista kuten voimassa olevan lain mukaan. Sokerittomien juomien vero nousisi 20 senttiin litralta. Sokeria sisältävien juomien veron määrä olisi 27, 35, 43, 51 tai 59 senttiä litralta juoman sokeripitoisuuden mukaan. Vastaavasti kuin nestemäisistä juomatiivisteistä myös kiinteistä juoma-aineksista saatavia juomia verotettaisiin jatkossa sekoitussuhteen mukaisesti saatavan juomamäärän perusteella.
Makeuttamattomien ja maustamattomien vesien ja kivennäisvesien verotusta muutettaisiin siten, että virvoitusjuomaveroa kannettaisiin myös yli viiden litran vähittäismyyntipakkaukseen pakatuista juomista.
Pakkaamattomista juomista ei hallinnollisista syistä kannettaisi virvoitusjuomaveroa niiden sokeripitoisuuden perusteella, vaan niitä verotettaisiin alimman verotason mukaan. Pakkaamattomien juomien vero olisi näin ollen 20 senttiä litralta.
Esityksessä ehdotetaan myös, että kahviin, teehen ja kaakaoon liittyvistä verovapauksista, kuten kuuman kahvin, teen ja kaakaon verovapaudesta, säädettäisiin laissa nimenomaisesti.
Kasvipohjaisten juomien verovapauden edellytyksiä täydennettäisiin vähimmäiskalsiumpitoisuutta koskevalla vaatimuksella. Lisäksi palkokasveihin pohjautuvien juomien, kuten härkäpapujuomien, verotus yhdenmukaistettaisiin muiden kasvipohjaisten juomien kanssa.
Virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin tehtäisiin lisäksi eräitä säädösviittauksia koskevia päivityksiä.
Virvoitusjuomaveron korotukseen liittyen myös tiettyjen vain vähän alkoholia sisältävien juomien alkoholiveroa korotettaisiin. Veronkorotus kohdentuisi 1,2–2,8 prosenttia alkoholia sisältäviin mietoihin käymisteitse valmistettuihin juomiin, joiden alkoholiverotaso jäisi ilman korotusta selvästi alemmaksi kuin etenkin paljon sokeria sisältävien juomien virvoitusjuomavero.
Virvoitusjuomaveron korotuksen seurauksena virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin noin neljä prosenttia.
Ehdotettu virvoitusjuomaveron korotus kasvattaisi virvoitusjuomaveron tuottoa vuositasolla noin 110 miljoonaa euroa. Ehdotetulla alkoholiveromuutoksella arvioidaan olevan vain hyvin vähäinen alkoholiverotuottoa lisäävä vaikutus.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja täydentävään esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi niiden yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2026.
HE 98/2025 vp laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta sekä muutettavaksi tuloverolakia, verotusmenettelystä annettua lakia, varainsiirtoverolakia, ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettua lakia, elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden tuloverolakia.
Ehdotettu laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikkoa uudistettaisiin osana kokonaisuutta, jossa työn verotusta kevennettäisiin ja ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennettaisiin noin 52 prosenttiin. Samalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätettäisiin tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylimpien marginaaliverojen alentaminen kohdistuisi. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehtäisiin noin 3,6 prosentin mukaisena. Asteikkoon tehtävien muutosten eläketulon verotusta kiristävää vaikutusta pienennettäisiin lieventämällä eläketulon lisäveroa.
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen ensimmäistä poistumaa muutettaisiin ja vähennyksen toisesta poistumasta luovuttaisiin. Lisäksi perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin ja työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatettaisiin 105 euroon lasta kohden.
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut sekä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voisi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, eivät olisi vähennyskelpoisia menoja. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhdistyksille tai muille oikeushenkilöille, joilla voi niiden sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan olla työmarkkinatoimintaa koskevia tavoitteita, maksetut jäsenmaksut olisivat verotuksessa vähennyskelvottomia.
Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistettaisiin. Muutos koskisi vuodesta 2026 alkaen polkupyöräetuja, joiden käyttöönottoon työnantaja ja työntekijä olisivat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen. Ennen tätä sovittuihin polkupyöräetuihin sovellettaisiin nykyisiä säännöksiä sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta.
Tuloverolakia muutettaisiin siten, että omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät olisi palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Muiden tuloverolain mukaan verotettavien tulojen kuin palkkatulojen hankkimisesta johtuvina menoina voisi edellä mainittujen asuntojen osalta vähentää Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrän.
Luovutusvoittoverotusta ja varainsiirtoverotusta muutettaisiin ehdollisen lisäkauppahinnan osalta. Luovutusvoitto verotettaisiin kaupantekovuoden jälkeen vahvistuvan lisäkauppahinnan osalta sen verovuoden verotuksessa, jona ehdollisen lisäkauppahinnan peruste ja määrä vahvistuvat. Jos lisävastike vahvistuisi varainsiirtoveron suorittamiselle säädetyn määräajan jälkeen olisi lisävastikkeesta suoritettava vero poikkeuksellisesti vasta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen peruste ja määrä vahvistuvat.
Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetussa laissa tarkoitettu palkkatulon lähdevero alennettaisiin 32 prosentista 25 prosenttiin. Mikäli palkkatulosta olisi suoritettava kunnallisveroa Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle, palkkatulon lähdeveron suuruus alennettaisiin 14,5 prosentista 7,3 prosenttiin. Lisäksi lain soveltamisalaa laajennettaisiin Suomeen palaaviin Suomen kansalaisiin. Lakia sovellettaisiin Suomen kansalaisiin enintään 24 kuukauden ajan työskentelyn alkamisesta.
Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, joka koskisi työnantajan maksamia työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannuksia. Pykälä soveltuisi rikosasioiden lisäksi myös riita-asioihin ja hallinnollisten seuraamusten määräämiseen. Ehdotettava pykälä mahdollistaisi siinä säädettyjen edellytysten täyttyessä, että työnantaja voisi kustantaa oikeudellista neuvontaa työntekijälleen verovapaasti.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta.
HE 97/2025 vp laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Lakia muutettaisiin siten, että kaivostoiminnassa käytettävän sähkön vero siirrettäisiin alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I, jonka vero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta. Alemman sähköveroluokan vero on 0,05 senttiä kilowattitunnilta, joten ehdotettu muutos nostaisi kaivostoiminnassa käytettävän sähkön veroa 2,19 senttiä kilowattitunnilta.
Ehdotettu muutos lisäisi valtion sähköverotuloja 11 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasolla.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 96/2025 vp laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta
Sähkösavukenesteiden ja savuttomien nikotiinituotteiden tupakkaveroa korotettaisiin keskimäärin 37 prosenttia.
Lisäksi ehdotetaan, että myös vahvat, yli 20 milligrammaa nikotiinia millilitrassa sisältävät sähkösavukkeissa käytettävät nesteet tulisivat veronalaisiksi. Nikotiinittomien sähkösavukenesteiden veronalaisuutta koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että toisesta EU:n jäsenvaltiosta matkustajatuontina tuotavien nuuskan ja savuttomien nikotiinituotteiden tupakkaverottomuus rajoitettaisiin kummankin osalta 200 grammaan.
Veronkorotusten seurauksena sähkösavukenesteiden ja savuttomien nikotiinituotteiden hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 14 prosenttia. Ehdotetut veronkorotukset lisäisivät tupakkaveron tuottoa vuositasolla noin 30 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa veroja ei korotettaisi.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 95/2025 vp laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta
Viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin keskimäärin noin yhdeksällä prosentilla. Korotus kohdistettaisiin alkoholipitoisuudeltaan yli 2,8-tilavuusprosenttisiin juomiin.
Lisäksi ehdotetaan, että alkoholi- ja alkoholijuomavero sidottaisiin kaikkien juomaryhmien osalta pysyvästi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin toteutuneisiin muutoksiin. Esityksen mukaan Verohallinto vahvistaisi suoritettavan veron määrän vuosittain siten kuin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa tarkkarajaisesti säädettäisiin.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukainen veromuutos olisi 1,4 prosenttia vuonna 2026. Vuosille 2026 ja 2027 aiemmin vahvistettu väkevien alkoholijuomien ennustetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukainen veronkorotus kumottaisiin.
Yli 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien hinnat nousisivat ehdotettujen veronkorotusten seurauksena keskimäärin noin kolmella prosentilla vuonna 2026. Muiden juomaryhmien hinnat nousisivat vuonna 2026 keskimäärin noin puolella prosentilla.
Ehdotetut veromuutokset kasvattaisivat alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 38 miljoonalla eurolla vuodesta 2026.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 94/2025 vp laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perintö- ja lahjaverolakia, veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia ja kiinteistöverolakia.
Esityksen mukaan perintö- ja lahjaverotusta kevennettäisiin. Verotettavan perintöosuuden alaraja korotettaisiin 20 000 eurosta 30 000 euroon. Verotettavan lahjan alaraja korotettaisiin 5 000 eurosta 7 500 euroon. Ehdotus toteutettaisiin muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikkojen progressioportaiden euromääriä sekä laissa säädettyjä pienimpiä verotettavia määriä. Lisäksi korotettaisiin tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaata määrää 4 000 eurosta 7 500 euroon.
Sukupolvenvaihdoshuojennusta perintöverotuksessa muutettaisiin siten, että jos perillisen verotettavaan perintöosuuteen kuuluu huojennuksessa edellytetty osuus maatilan tai muun yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakeyhtiön osakkeista eikä perillinen alaikäisyytensä vuoksi voi jatkaa yhtiön toimintaa hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana, katsotaan verovelvollisen jatkamiseksi myös se, että alaikäisen perillisen edunvalvoja jatkaa osakeyhtiössä harjoitettua yritystoimintaa.
Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain säännöksen mukaista maksamattomalle perintöverolle laskettavaa viivästyskorkoa alennettaisiin nykyisestä. Ehdotuksen mukaan viivästyskorko olisi Suomen Pankin korkolain nojalla vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä nykyisen 3,5 prosenttiyksikön lisäyksen sijasta.
Perintö- ja lahjaverolakiin ja kiinteistöverolakiin lisättäisiin säännökset, joiden nojalla oikaisuvaatimuksen käsittelyyn sovellettaisiin täydentävästi verotusmenettelystä annettua lakia.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta. Perintö- ja lahjaverolakia sovellettaisiin tapauksiin, joissa verovelvollisuus on alkanut lain tultua voimaan. Lakia sovelletaan myös lain voimaan tullessa vireillä olevan tai lain voimaantulon jälkeen vireille tulevan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran maksamatta olevaan perintöveroon lain voimaantulopäivästä alkaen. Kiinteistöverolakia sovellettaisiin lain voimaan tullessa vireillä olevan tai lain voimaantulon jälkeen vireille tulevan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn.
HE 93/2025 vp laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta
Esityksen mukaan arvonlisäverotusta kevennettäisiin siten, että 14 prosentin suuruinen alennettu verokanta alennettaisiin 13,5 prosenttiin.
Muutos koskisi elintarvikkeita, ravintola- ja ateriapalveluja, rehuaineita, henkilöliikennettä, majoitustoimintaa, vierassatamatoimintaa, lääkkeitä sekä kuukautissuojia, inkontinenssisuojia ja lasten vaippoja. Muutos koskisi myös kulttuuri- ja urheilutoimintaa, kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä, esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä, maahantuotuja taide-esineitä ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia.
Myös yleisradiotoimintaan alettaisiin soveltaa 13,5 prosentin suuruista alennettua verokantaa nykyisen 10 prosentin suuruisen verokannan sijasta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 84/2025 vp laiksi raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla ja eräiden lakien muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla, laki raportoivien finanssilaitosten tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla sekä muutettavaksi verotusmenettelystä annettua lakia, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annettua lakia, raportoitavista järjestelyistä verotuksen alalla annettua lakia ja tuloverolakia.
Raportoiville kryptovarapalvelun tarjoajille säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tietoja palveluntarjoajan käyttäjinä toimivien henkilöiden ja yritysten tekemistä kryptovarojen vaihto- ja siirtotapahtumista. Lisäksi raportoiville kryptovarapalvelun tarjoajille säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa Suomessa yleisesti verovelvollisista luonnollisista henkilöistä ja kuolinpesistä luovutusvoiton ja -tappion tai muun tulon laskemiseksi tarpeelliset tiedot. Raportoivien finanssilaitosten finanssitilitietojen ilmoittamis- ja muista velvollisuuksista ehdotetaan säädettäväksi uudessa erillislaissa, jolla korvattaisiin voimassa olevat, sisällöllisesti vastaavat blankettimuotoiset säännökset. Samassa yhteydessä raportoivien finanssilaitosten velvollisuuksiin säädettäisiin vähäisiä muutoksia.
Esityksessä ehdotettavilla lakimuutoksilla pantaisiin täytäntöön hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin eli virka-apudirektiivin muutos. Muutos laajentaa EU-maiden välisen automaattisen tietojenvaihdon kryptovarapalvelun tarjoajien ilmoittamiin tietoihin. Muutoksen tarkoituksena on parantaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden veroviranomaisten tiedonsaantia kryptovarapalvelun tarjoajien kautta toteutetuista liiketoimista. Tiedonsaanti parantaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia verottaa kryptovaroista saatuja tuloja. Direktiivimuutos sisältää lisäksi olemassa olevaa finanssitilitietojen pakollista automaattista tietojenvaihtoa täsmentäviä määräyksiä. Direktiivimuutoksen tarkoituksena on myös parantaa jäsenvaltioiden tämänhetkistä hallinnollista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa verotuksen alalla muun muassa lisäämällä muulle kuin säilytystilille maksetut osinkotulot pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluviin tuloluokkiin sekä laajentamalla rajat ylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten pakollinen automaattinen tietojenvaihto tiettyihin luonnollisia henkilöitä koskeviin päätöksiin. Direktiivimuutoksen täytäntöön panevien säädösten lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus lainsäädäntömuutoksista kryptovaratietojen vaihdon mahdollistamiseksi myös muiden kuin EU-maiden kanssa OECD:n kryptovarojen raportointikehyksen mukaisesti sekä ehdotus direktiiviä laajemmasta kryptovarapalvelun tarjoajien velvollisuudesta ilmoittaa luovutusvoittoverotukseen liittyviä tietoja.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 83/2025 vp laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta
Lakiin lisättäisiin säännös, jonka nojalla verovelvolliselta saatua, valmisteverotukseen liittyvää ilmoitustietoa ei saisi hyödyntää muun kuin valmisteverotukseen liittyvän rikoksen tutkimisessa, syytteeseen panossa tai tuomitsemisessa. Valmisteverotukseen liittyvän ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen ei siten enää voisi johtaa siihen, että henkilö samalla asettaa itsensä syytteen vaaraan muusta rikoksesta, kuten salakuljetuksesta.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta.
2. Verohallinnon uusimmat ohjeet, päätökset ja kannanotot
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/
Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus
Veronsaajien oikeudenvalvonta Verohallinnossa
Linkki: Kaikkien tuomioistuinten ratkaisut
3. KHO:n ennakkopäätökset ja muut julkaistut päätökset
KHO:2025:64 Henkilökohtaisen tulon verotus – Laskuperustekorollinen säästöhenkivakuutus – Takaisinosto – Pääoma – Tuotto
A:n aviopuolisolla oli laskuperustekorollinen säästöhenkivakuutus, joka oli tarkoitus lahjoittaa A:lle. Lahjasta A:lle tuli maksettavaksi lahjavero. A:n oli tarkoitus tehdä säästöhenkivakuutuksen takaisinosto vuoden kuluttua lahjoituksesta. Verohallinto oli antanut asiassa tuloverotuksen osalta ennakkoratkaisun, jonka mukaan vakuutusyhtiön takaisinostossa maksama vakuutussuoritus olisi koko määrältään A:n veronalaista pääomatuloa. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen.
A:n kannalta kyse oli lahjana saaduista ja lahjaverotuksessa jo lukuun otetuista varoista. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n saamana veronalaisena muuna pääomatulona oli pidettävä vain lahjaverotuksessa käytetyn säästöhenkivakuutuksen käyvän arvon ylittävää osaa vakuutuksen takaisinoston perusteella hänelle maksettavasta määrästä.
Verohallinnon ennakkoratkaisu verovuodelle 2024. Äänestys 4-1 ja esittelijän eriävä mielipide
Tuloverolaki 32 § 1 momentti, 34 § 3 momentti 2 kohta ja 51 §
Ks. KHO 2017:195
4. KVL:n ennakkoratkaisut https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/
KVL:040/2025 Elinkeinotulon verotus, Korkorajoitussäännös, Pitkän aikavälin julkinen infrastruktuurihanke, Tilaajana julkisyhteisö
A Oy oli kiinteistöyhtiö, joka oli perustettu Y:n kaupungin suunnitelman mukaisesti toteuttamaan ja hallinnoimaan B:n koulun uutta koulutaloa.
Hakijan osakkeista 90 % omisti C Oy. Se oli Y:n kaupungin kokonaan omistama yhtiö. Loput 10 prosenttia hakijayhtiöstä omisti D säätiö.
Y:n kaupunki oli tehnyt tarvepäätöksen koulun rakentamisesta ja sen vuokraamisesta C Oy:ltä, joka puolestaan vuokrasi tilat A Oy:ltä. Y:n kaupunki vastasi opetuksen järjestämisestä kaupungin oppilaille ja luovutti koulurakennuksen käyttöoikeuden vastikkeetta D säätiölle opetuksen järjestämistä varten. Y:n kaupunki ei ollut hankkeessa tilaajana, vaan rakentamiseen liittyvissä sopimuksissa osapuoli oli hakija.
Keskusverolautakunta totesi, että kouluhanketta voidaan pitää EVL 18 b §:n 7 momentissa tarkoitettuna pitkän aikavälin julkisena infrastruktuurihankkeena. Hanke ei kuitenkaan ollut hallituksen esityksessä 202/2022 vp. tarkoitettu kokonaishoitopalvelu- tai elinkaarihanke. Keskusverolautakunta katsoi, ettei EVL 18 b §:n 7 momenttia ollut tarkoitettu sovellettavaksi hakemuksessa kyseessä olevassa tilanteessa, jossa rakennettava koulu ei tullut välittömästi tai välillisesti täysin julkisyhteisön omistukseen. Siten kouluhankkeen EVL 18 b §:n 7 momentissa tarkoitettuna tilaajana ei voitu pitää Y:n kaupunkia vaan hakijaa, joka ei ollut lainkohdassa tarkoitettu julkisyhteisö.
EVL 18 b §:n 7 momentin säännöstä ei voitu soveltaa hakijaan.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2025–2027. Laki elinkeinotulon verottamisesta 18 b § 7 momentti, (Ei lainvoimainen)
KVL:039/2025 Henkilökohtaisen tulon verotus, Menon vähennyskelpoisuus, Harrastustoiminta, Kasinopelaaminen ETA-alueen ulkopuolella
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 28.5.2025 1225/2025 mukaan ETA-alueen ulkopuolella satunnaislukugeneraattoria käyttävillä internetkasinoilla tapahtuva kasinopelaaminen oli harrastustoimintaa. Asiassa oli ratkaistavana, voiko tällaisesta kasinopelaamisesta saaduista pelivoitoista muodostua veronalaista tuloa, jos pelitappiot ylittävät pelivoittojen määrän verovuositasolla.
Keskusverolautakunta totesi, että pelivoitot olivat veronalaista tuloa tuloverolain 29 §:n 1 momentin ja 110 §:n 1 momentin nojalla silloinkin, kun ne käytettiin pelipanoksena uuteen peliin.
Tuloverolain 31 §:n 4 momentin nojalla vähennyskelvottomina elantomenoina pidettäviä harrastustoiminnan menoja voitiin katsoa vähennyskelpoiseksi tuloverolain 29 §:n 1 momentissa tarkoitettuina tulonhankkimismenoina silloin, kun ne kohdistuivat tietyn tuloerän hankkimiseen. Keskusverolautakunta katsoi, että jokainen peli oli yksittäinen tapahtuma, eikä hävityllä panoksella ollut vaikutusta voittomahdollisuuteen seuraavassa pelissä. Siten hävittyyn peliin kohdistuvaa pelipanosta ei voitu pitää voitolliseen peliin kohdistuvana tulonhankkimismenona. Hakijalle muodostui verotettavaa tuloa, kun yksittäinen pelivoitto ylitti peliin kohdistuvan pelipanoksen määrän.
Ennakkoratkaisu verovuodelle 2025. Tuloverolaki 29 § 1 momentti, 31 § 4 momentti, 110 § 1 momentti
(Ei lainvoimainen)
KVL:038/2025 Elinkeinotulon verotus, Sulautuminen, Vastikkeettomuus, Välillinen omistus sulautuvassa yhtiössä
A Oy:n oli tarkoitus sulautua B Oy:öön. Konsernin saksalainen emoyhtiö C SE & Co. KG omisti välillisesti D AB:n kautta koko A Oy:n osakekannan. Emoyhtiö omisti välittömästi koko B Oy:n osakekannan. Sulautuminen oli tarkoitus toteuttaa osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisena vastikkeettomana sisaryhtiösulautumisena.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista KHO 2021:35, KHO 2010:79 ja KHO 13.11.2007 T 2903 poiketen sulautuvan yhtiön A Oy:n välittömän osakkeenomistajan D AB:n omistuksen jatkuvuus sulautuvassa yhtiössä ei säilynyt sulautumisessa, eikä sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan osalta ollut kyse verotuksen lykkääntymisestä. Sen sijaan D AB luopui sulautumishetkellä varallisuudestaan toisen saman konsernin yhtiön hyväksi vastikkeetta. Tätä ei voitu pitää yritysjärjestelysäännösten tarkoituksen mukaisena lopputuloksena huolimatta siitä, että D AB:n ja B Oy:n osakkeet omistavan C SE & Co. KG:n omistus säilyi.
Sulautumista ei pidetty elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä tarkoitettuun sulautumiseen verrattavana sulautumisena.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2025 ja 2026. Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 a §, (Ei lainvoimainen)
KVL:2025/37 Henkilökohtaisen tulon verotus, Palkka, Työkorvaus, Alustatalous, Lähetti
A Ay oli toiminut C Oy:n lähettinä. C Oy oli teknologiayritys, joka tarjosi digitaalisen alustan, jolla C Oy:n yhteistyökumppanit saattoivat tarjota tuotteitaan kuluttaja-asiakkaille joko noudettuna tai C Oy:n lähettien kuljettamana. Käytännössä kuljetustoimeksiannot teki avoimen yhtiön yhtiömies B.
Asiassa oli ratkaistavana, oliko C Oy:n A Ay:lle maksamia palkkioita pidettävä A Ay:n itsenäisestä työstä saamana elinkeinotulona vai B:n työsuhteessa saamana palkkana.
Kuljetustoimeksiannoista kuluttaja-asiakkaan kanssa oli sovittu C Oy:n nimissä, joka myös määritteli kuljetuksille hinnan. Kuljetuksen teki lähetti, jolle C Oy maksoi toimeksiannosta kiinteän palkkion. Keskusverolautakunta katsoi, että näissä olosuhteissa kuljetustyö tehtiin C Oy:n lukuun osana yhtiön ydinliiketoimintaa, ja kuljetustyön olosuhteet vastasivat työsuhteessa tehtyä työtä. Asiassa ei ollut ratkaisevaa merkitystä sillä, että palkkio perustui kuljetustehtäviin, eikä C Oy vastannut siitä, että lähetillä olisi varmasti ollut kuljetustehtäviä, kun hän oli kirjautuneena alustalle vastaanottaakseen työtä.
Toimeksiannot otettiin vastaan ja merkittiin suoritetuiksi C Oy:n digitaalisella alustalla. Lähetin oli noudatettava turvallisuutta koskevia ohjeita, mukaan lukien tunnin maksimikuljetusaika. Keskusverolautakunta katsoi, että lähetillä oli tosiasiassa vain vähän liikkumavaraa siinä, kuinka kuljetus toteutettiin, ja että C Oy:llä oli mahdollisuus valvoa lähetin työtä ainakin jossain määrin. Näissä olosuhteissa lähetin ei voitu katsoa toimivan itsenäisesti vaan C Oy:n johdon ja valvonnan alaisena. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, ettei alustan tarkoitus hakemuksen mukaan ollut valvoa lähettien työtä.
Kuljetustoiminnassa oli toisaalta myös piirteitä, jotka viittasivat työsuhteen sijasta toimeksiantosuhteeseen. Lähetillä oli oikeus valita työaikansa ja käyttää työssään sijaisia ilmoittamatta siitä C Oy:lle. Lähetti teki työn omilla työvälineillään, eikä sopimus rajoittanut lähetin oikeutta tarjota kuljetusta kilpailijoille. Lähetti kuului ennakkoperintä- ja ALV-rekisteriin ja vastasi tarvittavista sosiaali-, eläke ja muista vakuutuksistaan, hän ei ollut oikeutettu korvauksiin sairaus- tai loma-ajoilta, eikä hänelle maksettu korvausta työstä aiheutuvista kuluista tai mitään muutakaan korvausta. Lähetin sopimus oli irtisanottavissa 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Kokonaisuutena arvioiden ne seikat, jotka tukivat C Oy:n maksaman korvauksen katsomista B:n palkaksi, olivat painavampia kuin ne seikat, jotka tukivat korvauksen luonnetta A Ay:lle maksettuna työkorvauksena. Näin ollen korvausta oli pidettävä B:n saamana ennakkoperintälain 13 §:ssä ja tuloverolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitettuna palkkana.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2025 ja 2026.
Ennakkoperintälaki 13 §, Tuloverolaki 61 § 2 momentti, Äänestys 4–3, (Ei lainvoimainen)
KVL:035/2025 Arvonlisävero, Sosiaalihuolto, Yksi vai useampi palvelu, Turvapuhelimen vuokrauspalvelu, Turvapuhelinkeskuspalvelu
A Oy tarjosi palvelukokonaisuuksia, joihin sisältyi sekä turvapuhelimen vuokrauspalvelu että turvapuhelinkeskuspalvelu. A Oy:n vuokraamat turvapuhelimet olivat laitekokonaisuuksia, jotka muodostuivat keskusyksiköstä sekä käyttäjän mukana kulkevasta turvahälytinlaitteesta. Turvapuhelinkeskuspalvelussa turvapuhelimella tehty hälytys yhdistyi A Oy:n turvahälytyskeskukseen. Hälytyksiin vastasi turvapäivystäjä, joka teki puhelun perusteella tilannearvion ja hälytti tarvittaessa apua. Hakija oli merkitty Soteri-rekisteriin turvapuhelinkeskuspalvelun tarjoamisesta.
A Oy myi turvapuhelimen vuokrauspalvelua ja turvapuhelinkeskuspalvelua myös itsenäisenä palveluna. Silloin, kun A Oy myi turvapuhelimen vuokrauspalvelun ja turvapuhelinkeskuspalvelun muodostavan palvelukokonaisuuden, palveluista voitiin sopia joko erillisillä sopimuksilla tai samalla sopimuksella. Silloinkin, kun palveluista sovittiin samalla sopimuksella, ne eriteltiin sekä sopimuksessa että laskutuksessa.
Turvapuhelimen vuokrauspalvelu oli erillisenä ja itsenäisenä palveluna myytynä arvonlisäverollinen palvelu. Turvapuhelinkeskuspalvelu oli erillisenä ja itsenäisenä palveluna myytynä AVL 37 §:ssä ja 38 §:ssä tarkoitettu arvonlisäveroton sosiaalihuoltopalvelu. Kun otettiin huomioon myytyjen palvelujen luonne ja se, että palvelut voitiin myydä myös erillisinä ja itsenäisinä palveluina ja että näin oli myös tapahtunut sekä se, että palveluja voitiin hyödyntää myös yhdistettynä toiselta palveluntarjoajalta ostettuun palveluun, keskusverolautakunta katsoi, että A Oy:n oli katsottava myyvän kaksi erillistä ja itsenäistä palvelua myös silloin, kun se myi palvelukokonaisuuden, joka sisälsi sekä turvapuhelimen vuokrauspalvelun että turvapuhelinkeskuspalvelun. Hakijan oli suoritettava arvonlisävero turvapuhelimen vuokrauspalvelun myynnistä.
Ennakkoratkaisu ajalle 26.8.2025-31.12.2026
Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 37 §, 38 § 1 momentti, 190 a §, Laki Verohallinnosta 14 § 1 momentti, Arvonlisäverodirektiivi (2006/112/EY) 132 artikla 1 kohta g alakohta
EUT asiassa C-581/19, Frenetikexito, (Ei lainvoimainen)
KVL:033/2025 Arvonlisävero, Arvonlisäveron soveltamisala, Verovelvollisuusryhmä, Ryhmän sisäiset liiketoimet
Hakija rakensi pysäköintilaitoksen ja luovutti siellä sijaitsevien pysäköintipaikkojen käyttöoikeudet osakaspysäköintimaksua vastaan osakkaalleen. Hakijan harjoittamassa pysäköintipaikkojen luovuttamisessa osakkaalleen ei ollut kysymys arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta arvonlisäverollisesta alueiden vuokrauksesta kulkuneuvojen paikoitusta varten tilanteessa, jossa hakija kuului osakkaansa kanssa samaan verovelvollisuusryhmään. Pysäköintioikeuksien luovuttamisessa samaan verovelvollisuusryhmään kuuluvalle elinkeinonharjoittajalle oli kysymys arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä liiketoimesta.
Ennakkoratkaisu ajalle 26.8.2025–31.12.2026
Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom 1 kohta ja 13 a §, Neuvoston direktiivi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 2006/112/EY 2 artikla 1 kohta a ja c alakohta, 9 artikla ja 11 artikla, (Ei lainvoimainen)
KVL:032/2025 Arvonlisävero, Liiketoiminta, Liiketoiminnan valmistelukulut, Arvonlisäveron vähennysoikeus
Hakija oli tilaajana päävastuussa raitiotiehankkeen toteutussuunnitelmavaiheesta. Hakijan harjoittama toiminta ja teettämät työt tähtäsivät siihen, että hankkeessa voitiin edetä rakentamisvaiheeseen. Mikäli raitiotiehanke eteni rakentamisvaiheeseen, hakijan toiminta muodostui siitä, että se ryhtyi perimään korvausta rakennettavan raitiotieinfran käytettävyydestä sekä kalustosta ja sen käytettävyydestä. Hakijan saamat tuotot tulivat hankkeen toteutuessa olemaan kaikilta osin arvonlisäverollisia, lähtökohtaisesti arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 10 kohdan nojalla. Edelleen hakemuksen mukaan, mikäli hakijan toiminta ei edennyt rakentamisvaiheeseen, hakija luovutti aikaansaadut suunnitelmat yms. kolmannelle osapuolelle, siten että suunnitelmien luovuttamisesta perittiin arvonlisäverollinen vastike.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakijan hakemuksessaan kuvaaman raitiotiehankkeen suunnittelu rakentamisvaiheeseen asti oli hakijan arvonlisäverollista liiketoimintaa. Näin oli siitä riippumatta, tuliko hakija jatkamaan raitiotiehankkeen toteuttamiseen ja veloittamaan hankkeen valmistuttua arvonlisäverollista vastiketta raitiotieinfran käytettävyydestä sekä kalustosta ja sen käytettävyydestä vai luovuttiko se laaditut suunnitelmat kolmannelle osapuolelle arvonlisäverollista vastiketta vastaan. Tähän nähden hakijalla oli hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen arvonlisäveron vähennysoikeus hakemuksessa kuvatun raitiotiehankkeen kustannuksista siinäkin tapauksessa, että kehitysvaiheen jälkeen hanke ei edennytkään rakentamisvaiheeseen.
Ennakkoratkaisu ajalle 18.6.2025–31.12.2026.
Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 102 § 1 momentti 1 kohta ja 2 momentti
ja 173 § 1 momentti, Arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY 9 artikla 1 kohta ja 168 artikla a alakohta
Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-110/94, Inzo v Belgische Staat, C-734/19, ITH Comercial Timişoara SRL ja C-249/17, Ryanair
Lainvoimainen
5. Hallinto-oikeuksien päätöksiä https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/
Turun HAO 9.9.2025 1665/2025 Lahjavero – Sukupolvenvaihdoshuojennus – Yritystoiminnan jatkaminen – Osakeyhtiö – Äänivallan pidättäminen
A oli lahjoittanut lapselleen B:lle osakkeet, jotka edustivat 10,19 prosenttia C Oy:n osakkeista ja äänistä. A oli pidättänyt osakkeisiin liittyvää äänivaltaa puolet niiden oikeuttamasta äänimäärästä. B toimi yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Verohallinto oli toimitetussa lahjaverotuksessa B:n vaatimuksesta myöntänyt lahjoitukseen sukupolvenvaihdoshuojennuksen.
Hallinto-oikeudessa ratkaistavana oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta kysymys siitä, katsottiinko B:n perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin jatkavan lahjana saamillaan varoilla yritystoimintaa C Oy:ssa, kun lahjoitettuihin osakkeisiin kohdistui edellä todettu äänivallan pidätys.
Hallinto-oikeus katsoi, että laissa ei ole nimenomaisia vaatimuksia osakkeiden äänimäärästä tai siitä, että yritystoiminnan jatkaminen voisi tapahtua vain sellaisilla osakkeilla, joiden äänivalta siirtyy kokonaisuudessaan lahjansaajalle. Oikeuskäytännön (KHO 2015:154, KHO 2020:7) perusteella voidaan päätellä, että lahjoitettavien osakkeiden äänivallalla on kuitenkin merkitystä arvioitaessa jatkamisedellytyksen täyttymistä, ja että jatkamisedellytys ei täyty tilanteessa, jossa lahjoitettaviin osakkeisiin liittyvä äänivalta jää kokonaisuudessaan lahjanantajalle. Toisaalta jatkamisedellytyksen on voitu katsoa täyttyvän siitä huolimatta, että lahjansaaja on saanut yhtiöjärjestyksen määräyksen vuoksi oikeuden vain 2,5 prosenttiin äänistä yhtiökokouksessa.
Hallinto-oikeus totesi edelleen perusteluissaan, että kun yritystoiminnan jatkamisen käsitettä ei ole laissa tarkemmin määritelty, kyse on viime kädessä tapauskohtaisesta arvioinnista. B ei ollut jäänyt ilman osakkeenomistajan äänivaltaa, vaan hänen oli mahdollista käyttää yhtiökokouksessa puolella lahjaksi saamiaan osakkeita yhteensä noin viiden prosentin äänivaltaa. B:n oli lisäksi mahdollista käyttää kaikkia osakeyhtiölain mukaisia vähemmistöosakkeenomistajan oikeuksia, jotka perustuvat osakkeiden omistamiseen. B:n oikeudellinen asema yhtiön vähemmistöosakkaana ei siten ollut äänivallan pidätyksen johdosta merkittävällä tavalla erilainen kuin mitä se olisi, jos äänivallan pidätystä ei olisi tehty. Oikeuskäytäntö tukee käsitystä siitä, ettei luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva oikeudenpidätys välttämättä estä huojennuksen soveltamista, jos verovelvollisen voidaan siitä huolimatta katsoa jatkavan yritystoimintaa yhtiössä saamillaan varoilla. Kun B tosiasiallisesti jatkoi yritystoimintaa saamillaan varoilla vähintään samassa laajuudessa, kuin mikä on oikeuskäytännössä hyväksytty huojennukseen oikeuttavaksi yritystoiminnan jatkamiseksi, ei ratkaisevaa oikeudellista merkitystä voitu antaa sille seikalle, että osaan lahjoitettuja osakkeita kohdistui äänivallan pidätys. Lahjansaajan katsottiin jatkaneen yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti.
Äänestys 2–1
Eri mieltä ollut jäsen totesi, että jatkamisedellytyksen täyttyminen edellyttää lain sanamuotojen mukaisesti sitä, että yritystoimintaa jatketaan lahjaksi saaduilla varoilla, ja katsoi, että oikeuskäytännön perusteella jatkamisedellytyksen täyttymisen kannalta merkityksellisenä voidaan pitää muun ohella lahjoitettaviin osakkeisiin liittyvän äänivallan siirtymistä lahjansaajalle. Kaiken lahjoitettaviin osakkeisiin liittyvän äänivallan siirtyminen lahjansaajalle jatkamisedellytyksen täyttymisen edellytyksenä on perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 2 kohdan sanamuotoja parhaiten vastaava ja perusteltu siitäkin näkökulmasta, että sanottua 55 §:ää on lahjaverovelvollisuutta koskevana poikkeussäännöksenä perusteltua tulkita suppeasti. Kun puolet lahjoitettuihin osakkeisiin liittyvästä äänivallasta oli pidätetty lahjanantajalle, eikä lahjansaajalla ollut näiltä osin mahdollisuutta käyttää päätösvaltaa yhtiössä, jatkamisedellytyksen ei voitu katsoa tältä osin täyttyvän. Kun niiden lahjoitettujen osakkeiden osuus, jotka mahdollistavat lahjansaajalle äänivallan käyttämisen yhtiössä, jäi alle kymmenen prosentin yhtiön kaikista osakkeista, edellytyksiä sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevien säännösten soveltamiselle ei tältäkään osin ollut.
Perintö- ja lahjaverolaki 55 § 1 mom ja 57 §
6. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat Etusivu – (kirjanpitolautakunta.fi)
Yleisohjeet
Ei uusia yleisohjeita
Lausunnot ja poikkeusluvat
Poikkeuslupa tilinpäätöksen laatimisajan pidentämiselle 2025 / 2121 9.9.2025
Hyvinvointialue ja kuntajaosto
Yleisohje hyvinvointialueen tilinpäätöksen liitetiedoista 16.9.2025
Ei uusia lausuntoja
7. KKO:n ennakkopäätökset
KKO:2025:82 – Korkein oikeus Salakuljetus, Veropetos – Törkeä veropetos, Itsekriminointisuoja
Vahingonkorvaus
A oli salakuljettanut maahan nuuskaa ja jättänyt maksamatta siitä suoritettavat tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain mukaiset verot. Vaikka A:han kohdistettu syyte törkeästä veropetoksesta hylättiin itsekriminointisuojan perusteella, A oli velvollinen korvaamaan saamatta jääneistä veroista Verohallinnolle aiheutuneen vahingon.
KKO:2025:81 – Korkein oikeus Oikeudenkäyntimenettely – Rikosasia – Vahingonkorvausvaatimus
Salakuljetus – Laiton tuontitavaraan ryhtyminen
Verohallinto oli salakuljetusta ja laitonta tuontitavaraan ryhtymistä koskevassa rikosasiassa esittänyt vahingonkorvausvaatimuksen, joka perustui nuuskan maahantuonnin yhteydessä suorittamatta jätettyyn tupakkaveroon. Korkein oikeus katsoi, että vahingonkorvausvaatimus oli tutkittava.
ROL 3 luku 1 §
8. VVM:n lausuntopyynnölle lähettämät esitysluonnokset Lausuntopyynnöt – Lausuntopalvelu
Ei uusia veroaiheisia esitysluonnoksia.