Edellisessä heinäkuun veropaketissa on huomioitu HE:t 126/2026 vp asti, KHO:n veroaiheisia päätöksiä ei ollut. KVL:n ennakkoratkaisuja oli julkaistuna 19/2026 asti, veroaiheisia HaO-päätöksiä ei ollut. Verohallinnon ohjeet, päätökset ja kannanotot noteerattiin heinäkuulta, kirjanpitolautakunnan yleisohjeita, lausuntoja ja poikkeuslupia ei ollut. KKO:n ratkaisuista noteerattiin 2026:54, lausuntopyyntöjä lakiesitysluonnoksista ym oli kolme.
HE 151/2026 vp laeiksi tuloverolain 119 ja 124 §:n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 7 ja 15 §:n muuttamisesta
Esityksen mukaan yhteisöverokantaa alennettaisiin nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin. Vastaavasti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia muutettaisiin siten, että rajoitetusti verovelvollisen yhteisön saamiin osinkoihin, korkoihin ja rojalteihin sovellettava lähdeveroverokanta alennettaisiin 18 prosenttiin. Lisäksi rajoitetusti verovelvollisten verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä verotettavaan tuloon sovellettava yhteisöverokanta ehdotetaan alennettavaksi 18 prosenttiin. Elinkeinoyhtymien, yhteisöjen sekä muiden verovelvollisten kuin luonnollisten henkilöiden elinkeinotoiminnan tappion vähennysaikaa pidennettäisiin nykyisestä 10 vuodesta 25 vuoteen.
Esitys liittyy valtion vuoden 2027 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2027 alusta.
HE 150/2026 vp laiksi kuntalain muuttamisesta
Lakiin lisättäisiin säännös valtiovarainministeriön tehtävästä kuntien varautumisen ohjauksessa ja seurannassa. Ehdotetun säännöksen mukaan valtiovarainministeriö vastaisi kuntien toiminnan ja talouden varautumisen yleisestä ohjauksesta ja seurannasta siltä osin, kuin se ei kuuluisi muun ministeriön toimialaan. Ehdotettu säännös selkeyttäisi valtiovarainministeriön roolia kuntien varautumisen ohjauksessa ja varmistaisi, että tehtävän hoitamisen edellyttämästä toimivallasta säädetään selkeästi laissa.
Laissa täsmennettäisiin nuorisovaltuuston oikeutta tehdä kuntalain mukaisia aloitteita. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on vahvistaa nuorisovaltuustojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ehdotus liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan hallitus edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta muun muassa vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Vanhusneuvostoa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että vanhusneuvoston sijasta kuntaan voitaisiin asettaa muu vastaava ikääntyneiden henkilöiden vaikuttajaryhmä. Ehdotetun muutoksen seurauksena vaikuttamistoimielimestä voitaisiin käyttää vanhusneuvoston sijasta sellaista nimeä, joka kuvaisi paremmin sen edustamaa paikallista väestöryhmää. Tällöin vaikuttamistoimielin olisi mahdollista nimetä vanhusneuvoston sijasta esimerkiksi ikäneuvostoksi.
Konserniohjeessa tulisi jatkossa antaa tarpeelliset määräykset tytäryhteisöjen valmiussuunnittelusta ja varautumisesta sekä näiden yhteensovittamisesta kuntakonsernissa. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on tehostaa tytäryhteisöjen varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä edistää varautumisen yhteensovittamista kuntakonsernissa.
Lisäksi lakiin lisättäisiin säännös siitä, miltä osin kirjanpitolain säännöksiä ei sovellettaisi kunnan kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Tällä hetkellä poikkeuksista ohjeistetaan kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston antamissa ohjeissa, mutta jatkossa asiasta säädettäisiin suoraan laissa. Lisäksi toimintakertomusta koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että toimintakertomuksessa tulisi esittää arvio myös merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on turvata nykyistä paremmin taloudellisen vastuullisuuden tiedostamista ja raportointia.
Lisäksi lakiin tehtäisiin useampia teknisluonteisia muutoksia. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
2. Verohallinnon uusimmat ohjeet, päätökset ja kannanotot
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/
Lainkäyttöalueet, joiden kanssa Suomella on sopimus tietojenvaihdosta digitaalisten alustojen kautta saaduista tuloista
Työsuhdeoption ja työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus kansainvälisissä tilanteissa
Joukkorahoituksena rahoitusta antavan henkilön verotus
Inventaarioerojen käsittely valmisteverotuksessa
Osakkeiden hankintaan ja luovutukseen liittyvät asiantuntijapalkkiot yrityksen tuloverotuksessa
Rajoitetusti verovelvollisen tulon verotus – luonnolliset henkilöt
Arvoseteleiden arvonlisäverotuksesta
Verohallinnon päätös nestemäisistä polttoaineista palautettavan valmisteveron määrästä 1.1. – 30.6.2026
Verohallinnon päätös alkoholi- ja alkoholijuomaveron määrästä
Perintönä saadun elinkeino- tai maatalousomaisuuden myynti, kun toimintaa ei jatketa
Linkki: Kaikkien tuomioistuinten ratkaisut
3. KHO:n ennakkopäätökset ja muut julkaistut päätökset
KHO:2026:61 Henkilökohtaisen tulon verotus – Osakeyhtiön omien osakkeiden hankkiminen – Peitelty osinko – Lieventävät tekijät – Raskauttavat tekijät – Toiminnan supistuminen – Osingonjakopolitiikka
Eläköityneet A ja B omistivat C Oy:n osakekannan tasaosuuksin. C Oy:n harjoittama hallinnointiliiketoiminta oli supistunut yhtiön luovuttua vuosina 2022 ja 2024 kahdesta tytäryhtiöstään, ja toiminnan oli tarkoitus päättyä vuoden 2025 aikana. C Oy oli verovuosina 2022–2024 jakanut osinkoa 164 000–218 000 euroa vuodessa, ja kaikki yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkityt varat, 297 500 euroa, oli palautettu. Suunnitelmana oli, että yhtiö hankkisi kummaltakin osakkaalta 115 omaa osakettaan maksamalla kummallekin osakkaalle 1 996 686,11 euroa. Tämän jälkeen kummallekin osakkaalle jäisi kymmenen C Oy:n osaketta.
Asiassa oli ratkaistavana, syntyikö A:lle verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 perusteella peiteltyä osinkoa, kun C Oy hankki häneltä omia osakkeitaan.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 momentin soveltuminen tilanteeseen, jossa osakeyhtiö hankkii osakkaaltaan omia osakkeitaan, ratkaistaan kokonaisarviointina, jossa otetaan huomioon asiaan liittyvät raskauttavat ja lieventävät tekijät. Kun asiassa otettiin huomioon verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 momentin soveltamista vastaan olevina lieventävinä seikkoina C Oy:n harjoittama säännöllinen osingonjako, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkittyjen varojen palauttaminen ja C Oy:n toiminnassa tarvittavien varojen supistuminen, C Oy:n ei ollut katsottava hankkineen omia osakkeitaan osingosta menevän veron välttämiseksi. Asiaa ei arvioitu toisin sillä perusteella, ettei osakkeiden hankkiminen muuttanut osakkaiden omistusosuuksia.
Äänestys 3–2 ja esittelijän eriävä mielipide. Verohallinnon ennakkoratkaisu verovuosille 2024 ja 2025.
Laki verotusmenettelystä 29 § 2 momentti
4. KVL:n ennakkoratkaisut https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/
Ei uusia ennakkoratkaisuja
5. Hallinto-oikeuksien päätöksiä https://www.finlex.fi/fi/oikeuskaytanto/hallinto-oikeudet
Ei uusia veroliitännäisiä päätöksiä
6. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat Etusivu – (kirjanpitolautakunta.fi)
Yleisohjeet
Ei uusia yleisohjeita
Lausunnot ja poikkeusluvat
Ennakko-osingon kirjanpitokäsittelystä tilanteessa, jossa osinkoa jakavalla yhtiöllä on vähemmistöosakkaita 2026 / 2144 25.8.2026
Hyvinvointialue ja kuntajaosto
Ei uusia yleisohjeita
Lausunnot
Lausunto kaukolämpöverkkojen vuokrasopimuksen päättymiseen liittyvän hyvityserän käsittely kirjanpidossa 2026 / 1543 1.8.2026
7. KKO:n ennakkopäätökset
KKO:2026:55 Salakuljetus, Veropetos – Törkeä veropetos, Itsekriminointisuoja
A oli tuonut kaupallisessa tarkoituksessa Latviasta Viron kautta Suomeen tullitarkastuksessa löydetyt 135 800 savuketta ja veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla oli merkitystä veron määräämiselle.
Korkein oikeus katsoi, ettei A:n menettely täyttänyt salakuljetusrikoksen tunnusmerkistöä, koska savukkeiden maahantuontia kaupallisessa tarkoituksessa ei ollut rikoslain 46 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kielletty tai rajoitettu. Näin ollen itsekriminointisuoja ei ollut esteenä A:n tuomitsemiselle törkeästä veropetoksesta. Vrt. KKO:2024:39
RL 29 luku 2 §, RL 46 luku 4 §, TupakkaL 67 §
8. VVM:n lausuntopyynnölle lähettämät esitysluonnokset Lausuntopyynnöt – Lausuntopalvelu
Esityksessä ehdotetaan muutoksia eräisiin verotusta koskeviin menettelysäännöksiin. Ehdotetut muutokset koskisivat sähköisen ilmoittamisen ensisijaisuutta ja velvollisuutta suorituksen maksajalle noutaa suorituksen saajan ennakonpidätystiedot sähköisesti Verohallinnolta. Lisäksi Verohallinto voisi verotuksen oikaisulautakunnan sijaan kumota verovelvollisen verotuksen tämän antaman uuden veroilmoituksen perusteella sekä jättää myöhässä saapuneen oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Verohallinto voisi myös jättää tekemättä vähäisen vahingoksi oikaisun perintö- ja lahjaverotuksessa. Suorituksen maksaja voisi ottaa huomioon lähdeverovähennyksen maksaessaan suorituksia rajoitetusti verovelvolliselle ilman, että suorituksen saajan pitäisi esittää lähdeverokorttia.
Ehdotettujen lakimuutosten tavoitteena on edistää veronkannon digitalisointia, sujuvoittaa verotusmenettelyä sekä keventää verovelvollisen ja Verohallinnon hallinnollista taakkaa. Ehdotusten tavoitteena on myös mahdollistaa Verohallinnolle kustannussäästöjä.
Lisäksi ehdotetaan, että sivullisilmoittajalle määrättävän laiminlyöntimaksun enimmäismääriä korotettaisiin vakavissa laiminlyöntitilanteissa. Ehdotuksen tavoitteena on turvata Verohallinnon tiedonsaantia vahvistamalla laiminlyöntimaksun ennaltaehkäisevää ja tiedonantovelvollisen toimintaa korjaavaa vaikutusta.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2028. Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksua koskevat muutokset tulisivat kuitenkin voimaan vasta 1.1.2029.
Esityksessä ehdotetaan muutoksia sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen verotusta koskevaan sääntelyyn. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia sekä ennakkoperintälakia.
Esityksen keskeisimmät ehdotukset koskisivat tuloverolain 20 a §:ää, jossa säädetään sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen verovapauden edellytyksistä. Edellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön takia siten, ettei ulkomaisen rahaston verovapauden edellytyksenä olisi rahaston sopimusperusteisuus. Verovapauden edellytykseksi asetettaisiin kuitenkin se, että rahasto on rekisteröintivaltiossaan verovapaa, läpivirtaava tai käytännössä verovapaa. Lisäksi tiettyjen rahastojen verovapauden edellytyksenä olevan voitonjakovelvollisuuden sisältöä täsmennettäisiin. Eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona markkinoitavan erikoissijoitusrahaston verovapauden edellytyksiä muutettaisiin siten, ettei verovapauden edellytyksenä enää olisi se, että kaikki rahaston osuudenomistajat ovat ammattimaisia sijoittajia.
Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia täsmennettäisiin siten, ettei rahaston saaman osingon lähdeverovapauden edellytyksenä olisi rahaston sopimusperusteisuus. Lisäksi täsmennettäisiin rahaston jakaman voiton lähdeverotukseen liittyviä säännöksiä niin, että voitto-osuuteen ei sovelleta emotytäryhtiödirektiiviin perustuvaa osinkojen lähdeverovapautta.
Tuloverolakiin, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin ja ennakkoperintälakiin tehtäisiin myös eräitä teknisluonteisia tarkistuksia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.
Lausuntopyyntö vastasyntyneiden ensisijoitusta koskevasta selvityksestä
Vastasyntyneiden ensisijoitusta koskevassa selvityksessä arvioidaan edellytyksiä valtion toteuttamalle ohjelmalle, jossa se myöntäisi jokaiselle ohjelman edellytykset täyttävälle vastasyntyneelle 300 euron ensisijoituksen. Selvitys perustuu hallitusohjelmaan.
Selvityksessä arvioidaan eri toteutusvaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä vaikutuksia valtiontalouteen, kotitalouksiin, markkinoihin, talousosaamiseen ja yhdenvertaisuuteen. Vaikutusarvioissa tarkastellaan vaihtoehtojen soveltuvuutta hallitusohjelman tavoitteisiin parantaa vaurastumisen mahdollisuuksia, kannustaa pitkäaikaiseen säästämiseen ja sijoittamiseen, vahvistaa piensijoittajien asemaa sekä edistää omistamisen kulttuuria ja talousosaamista. Selvitys toimii pohjana päätöksenteolle ja mahdollisille jatkotoimenpiteille.
Vastasyntyneiden ensisijoitusta ei voisi nostaa ennen edunsaajan täysi-ikäisyyttä, eikä sillä olisi vaikutuksia edunsaajan tai tämän perheen sosiaalietuuksiin edunsaajan alaikäisyyden aikana. Verotus lykkääntyisi nostoajankohtaan.
Selvityksen tarkempaan tarkasteluun valikoituivat julkisen sektorin hallinnoimana Valtion eläkerahaston yhteydessä toimiva malli sekä yksityisen sektorin kautta toteutettavat osakesäästötili- ja rahastopohjaiset mallit. Ohjelman tavoitteita parhaiten tukeviksi osoittautuivat rahastopohjaiset mallit, jos niiden toteutukseen nykyrakenteiden puitteissa liittyvät rajoitukset voidaan ratkaista. Yksi mahdollinen vaihtoehto olisi laajentaa osakesäästötilin sijoituskohteita rahastoihin ja hyödyntää sitä ohjelman toteutuksessa. Laajennus vastaisi Euroopan komission säästö- ja sijoitustilejä koskevan suosituksen mukaista lähestymistapaa ja olisi samansuuntainen Ruotsin sijoitussäästötilimallin kanssa.
Selvitys ei sisällä ehdotusta hallituksen esitykseksi. Kaikki toteuttamisvaihtoehdot edellyttäisivät lisäselvityksiä ja erillistä lainvalmistelua. Osa vaihtoehdoista vaatisi lisäksi laajempia muutoksia nykyiseen osakesäästötiliin ja sen kehittämiseen ohjelmaa laajemmin.
Selvityksen valmistelussa tehtiin yhteistyötä usean eri julkisen sektorin toimijan kanssa. Selvitystyössä otettiin huomioon Finanssiala ry:n, Pörssisäätiön ja Suomen Osakesäästäjät ry:n ehdotukset. Tietopyyntöjä lähetettiin rahoitusalan toimijoille. Virkatason keskusteluja käytiin eri maiden edustajien kanssa. Lisäksi kuultiin kansainvälisten organisaatioiden edustajia sekä aihepiiriin perehtyneitä kansainvälisiä tutkijoita.
Lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriö laatii lausunnoista yhteenvedon, joka julkaistaan selvityksen yhteydessä.