Edellisessä tammikuun veropaketissa on huomioitu HE:t 3/2025 vp asti (ei veroaiheisia tammikuussa), KHO:n päätökset 2025:15 asti ja KVL:n ennakkoratkaisut 2024/45 asti (ei uusia tammikuussa). HaO-päätöksiä oli julkaistuna 20.1.2025 asti. Verohallinnon ohjeet, päätökset ja kannanotot noteerattiin tammikuulta, samoin Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat. Mukaan on otettu myös joitakin KKO:n ratkaisuja, viimeisimpänä KKO 2025:9.
1. Hallituksen esitykset
Ei uusia veroaiheisia hallituksen esityksiä, viimeisin on HE 8/2025.
2. Verohallinnon uusimmat ohjeet, päätökset ja kannanotot
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/
Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen
Sovellettava veroluokka perintö- ja lahjaverotuksessa
3. KHO:n ennakkopäätökset ja muut julkaistut päätökset
KHO:2025:17 – Korkein hallinto-oikeus Ajoneuvovero – Ajoneuvoveron jälki- ja lisävero – Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseksi – Perustevalitus
Liikenne- ja viestintävirasto oli määrännyt A:lle ajoneuvoveron jälki- ja lisäveroa liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon kuljettamisesta liikenteessä. Liikenne- ja viestintävirasto oli jättänyt A:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska oikaisuvaatimus ei ollut saapunut virastolle sen tekemiselle asetetussa 60 päivän määräajassa päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeus oli katsonut, että oikaisuvaatimuksen tekemiselle oli ollut kolmen vuoden määräaika, ja kumonnut Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen sekä palauttanut asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi A:n oikaisuvaatimuksen tutkimiseksi.
Asiassa oli ratkaistavana, missä määräajassa verovelvollisen on vaadittava muutosta Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen, jolla verovelvolliselle on määrätty ajoneuvoveron jälki- ja lisäveroa liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon käyttämisestä liikenteessä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ollut verokautta, jonka päättymisestä olisi voinut alkaa ajoneuvoverolain 50 §:n 2 momentissa tarkoitettu kolmen vuoden määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle. A:n oli siten tullut tehdä hänelle määrättyä ajoneuvoveron jälki- ja lisäveroa koskeva oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa verojen maksuunpanoa koskevan päätöksen tiedoksisaannista. Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä ei tämän vuoksi olisi tullut kumota ja asiaa palauttaa virastolle oikaisuvaatimuksen tutkimiseksi. A:lla oli kuitenkin oikeus tehdä Liikenne- ja viestintäviraston päätöksestä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu perustevalitus. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle perustevalituksena käsiteltäväksi.
Äänestys 3–2 oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajasta.
Ajoneuvoverolaki 1 §, 2 § 1 momentti, 8 § 1 momentti, 13 §, 14 § 1 ja 3 momentti, 21 § 1 momentti ja 50 § 2 momentti
Ajoneuvolaki (1090/2022) 66 d § (233/2007)
Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 9 § 1 momentti, 10 § 1 momentti, 20 §, 21 § 1 ja 4 momentti
Muu päätös 386/2025 – Korkein hallinto-oikeus Arvonlisävero, ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle (luottojen hallinnointi)
Korkein hallinto-oikeus on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja pyytää unionin tuomioistuimelta SEUT 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisua yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 135 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan tulkinnasta.
Ennakkoratkaisupyynnössä on kysymys ensisijaisesti siitä, voidaanko A Oy:n suorittamia sen myöntämiin ja tämän jälkeen toiselle yhtiölle myymiin lainoihin liittyviä lainan ja vakuuksien hallinnointipalveluja pitää arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna verosta vapautettuna luotonantajan harjoittamana luottojen hallinnointina.
Jos näin ei ole, asiassa on kysymys siitä, onko yhtiön suorittamat palvelut vapautettava verosta mainitun artiklan kohdan c alakohdassa tarkoitettuina luottotakuiden tai muiden vakuuksien muuna käsittelynä, kun yhtiön suorittamat hallinnointipalvelut kohdistuvat luottoihin, jotka ovat toisen rahoituslaitoksen liikkeelle laskeman joukkovelkakirjan vakuutena. Jos näinkään ei ole, asiassa on kysymys siitä, onko yhtiön suorittamat palvelut vapautettava verosta mainitun artiklan kohdan d alakohdassa tarkoitettuina rahoituspalveluina.
A Oy on pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua B Oy:lle myymiensä lainojen sekä myytyihin lainoihin liittyvien lainan ja vakuuksien hoitopalvelujen arvonlisäverokohtelusta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on hakenut keskusverolautakunnan ennakkoratkaisupäätökseen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siltä osin kuin keskusverolautakunta on katsonut, että myytyihin lainoihin liittyvät lainan ja vakuuksien hoitopalvelut ovat verosta vapautettua rahoituspalveluna pidettävää luotonantajan harjoittamaa luoton hallintaa.
4. KVL:n ennakkoratkaisut https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/
KVL:005/2025 – vero.fi Arvonlisävero, Vähennysoikeus, Kulujen kohdistaminen, Yhteismetsä, Osuuksien luovuttaminen, Yleiskulut
A oli yhteismetsälain mukainen yhteismetsä, jonka tarkoituksena oli kestävän metsätalouden harjoittaminen sen osakkaiden hyväksi. A:n osakkaaksi liittyvä metsänomistaja sai yhteismetsään liitettävän metsäkiinteistön liityntäarvoa vastaavasti osuuksia yhteismetsästä. Yhteismetsäosuuksien luovutus tapahtui kiinteistön kauppaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Metsäkiinteistön omistus siirtyi A:lle, kun kiinteistö liitettiin osaksi yhteismetsää, ja A vastasi metsäkiinteistön metsänhoidosta ja puukaupasta jatkossa. A:n osakkaaksi oli mahdollista liittyä myös hankkimalla myynnissä olevia A:n osuuksia.
A:n tuloista noin 90 prosenttia oli muodostunut arvonlisäverollisista puun myynnistä saaduista tuloista. Loput noin 10 prosenttia tuloista olivat syntyneet muun ohella verottomasta peltojen vuokraamisesta ja satunnaisista kiinteistön myynneistä.
Koska puunmyyntitulot kertyivät suoraan A:lle, yhteismetsä hyödynsi omistamiaan metsäkiinteistöjä arvonlisäverodirektiivin 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla jatkuvaluonteisessa tulonsaantitarkoituksessa. Siltä osin kuin A harjoitti verollista puunmyyntiä, kysymys oli vähennykseen oikeuttavasta verollisesta liiketoiminnasta. A:lla oli siten arvonlisäverolain 102 §:n mukainen vähennysoikeus suoraan ja välittömästi puunmyyntiin kohdistuvien kulujen kuten metsänhoidosta aiheutuvien kulujen sisältämästä arvonlisäverosta. Kiinteistöjen myynti ja peltojen vuokraus oli arvonlisäverolain 27 §:ssä tarkoitettua verotonta toimintaa, johon suoraan ja välittömästi kohdistuvista kuluista A ei voinut vähentää arvonlisäveroa.
Siltä osin kuin A luovutti osuuksia yhteismetsästä, keskusverolautakunta katsoi, että kysymys oli arvonlisäverolain 41 ja 42 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta arvopaperikaupasta eli verottomasta rahoituspalvelusta. A:lla ei ollut arvonlisäverolain 102 §:n nojalla vähennysoikeutta suoraan ja välittömästi yhteismetsäosuuksien luovuttamiseen kohdistuvien kulujen sisältämästä arvonlisäverosta.
A:lle yhteismetsän hallinnoinnista aiheutuvissa kuluissa, kuten osakaskokousten järjestämisestä aiheutuvissa kuluissa, katsottiin olevan kyse A:n koko toimintaan kohdistuvista yleiskuluista. Koska A harjoitti sekä vähennykseen oikeuttavaa toimintaa että vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa, A:lla oli arvonlisäverolain 102 ja 117 §:n nojalla oikeus vähentää yleiskuluihin sisältyvä arvonlisävero siltä osin kuin hyödykkeitä käytettiin verollisessa liiketoiminnassa.
Ennakkoratkaisu ajalle 29.1.2025–31.12.2026, Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom. 1 kohta, 17 §, 18 § 1 mom., 27 §, 28 §, 29 § 1 mom. 2 kohta, 41 §, 42 § 1 mom. 6 kohta ja 3 mom., 102 § sekä 117 §, Neuvoston direktiivi 2006/112/EY yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 2 artikla 1 kohta a ja c alakohta, 9 artikla 1 kohta, 135 artikla 1 kohta f, k ja l alakohta, 168 artikla a alakohta sekä 173 artikla 2 kohta c alakohta, Yhteismetsälaki 1, 2, 3, 4, 32 ja 35 §, (Ei lainvoimainen)
KVL:001/2025 – vero.fi Elinkeinotulon verotus, Tavanomainen mainoslahja
A Oy aikoi hankkia B Oy:n järjestämän lahjoituspalvelun kautta 40 kappaletta lahjoituskortteja. Lahjoituskortit annettiin joulumuistamisena yhtiön asiakkaiksi tavoitelluille tahoille sekä myöhemmin pitkin vuotta erilaisissa asiakaskohtaamisissa vastuullisena liikelahjana. Lahjoituskortti sisälsi ennalta maksetun 25 euron arvoisen lahjoituksen, jonka vastaanottaja ohjasi hyväntekeväisyyskohteelle B Oy:n internetsivulla. Hakija maksoi B Oy:lle lahjoituksen osuuden 1 000 euroa sekä noin 900 euron (arvonlisäveroton määrä) palvelumaksun.
Kun vähäarvoisia lahjoituskortteja annettiin olemassa oleville ja potentiaalisille asiakkaille, ja lahjoituskorteilla pyrittiin luomaan positiivista mielikuvaa ja saamaan näkyvyyttä asiakkaiden piirissä, keskusverolautakunta katsoi, että ne annettiin tulon hankkimista ja säilyttämistä edistävässä tarkoituksessa.
Kun lahjoituskortteja annettiin laajalle joukolle, kunkin kortin lahjoituksesta ja palvelumaksusta muodostuva kustannus oli vähäinen ja korteissa oli esillä hakijan tiedot, keskusverolautakunta katsoi, että kyse oli tavanomaista mainoslahjoista. Siten lahjoituskorttien kustannukset olivat vähennyskelpoisia EVL 7 §:n 1 momentin ja 8 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2024 ja 2025, Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 § 1 momentti ja 8 § 1 momentti 5 kohta, (Ei lainvoimainen)
5. Hallinto-oikeuksien päätöksiä https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/
Hämeenlinnan HAO 22.1.2025 nro 93/2025 – Hämeenlinnan hallinto-oikeus Palkkatuki – Maksatushakemus – Toimittamistapa – Sähköisen asiakirjan toimittaminen – Vahva sähköinen tunnistaminen – Sähköinen asiointipalvelu – Asiointitapa
Asiassa oli arvioitavana, onko KEHA-keskus voinut hylätä valittajan palkkatuen maksatushakemuksen myöhässä tulleena, koska hakemusta ei ollut toimitettu KEHA-keskuksen edellyttämällä tavalla. Maksatushakemus oli toimitettu KEHA-keskukselle sähköpostilla ja valittajaa oli ohjeistettu toimittamaan hakemus joko postitse tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella toimivan sähköisen asiointipalvelun kautta. KEHA-keskuksen mukaan palkkatuen maksatushakemuksia ei oteta vastaan sähköpostilla, koska ne sisältävät viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n1 momentin 25 kohdan mukaisia salassa pidettäviä tietoja ja KEHA-keskuksen sähköpostijärjestelmä ei ole tietoturvallinen.
Hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että viranomaisen on tarjottava jokaiselle mahdollisuus toimittaa asiointitarpeeseensa liittyvät sähköiset viestit ja asiakirjat käyttäen digitaalisia palveluita tai muita sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä. KEHA-keskus on tarjonnut tämän mahdollisuuden maksuttoman asiointipalvelun kautta. KEHA-keskus on voinut edellyttää sähköistä tunnistautumista palkkatuen maksatushakemuksen toimittamisen yhteydessä maksatusasioiden sisältämien salassa pidettävien tietojen vuoksi ja sähköisen asioinnin tietoturvallisuuden varmistamiseksi.
Valittaja ei ollut toimittanut maksatushakemusta KEHA-keskukselle viranomaisen edellyttämällä tavalla sähköisen asiointipalvelun kautta tai postitse määräaikaan mennessä. Tämän vuoksi oikeus maksun saamiseen oli rauennut ja KEHA-keskuksen oli tullut hylätä hakemus.
Sovelletut oikeusohjeet: Valtionavustuslaki 29 § 1 momentti, Hallintolaki 19 §, Hallintolaki 22 § 1 momentti, Hallintolaki 33 §, Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 5 §, Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 7 § 1 momentti, Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 5 § 1 momentti, Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 5 § 2 momentti, Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 6 §, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5 § 2 mom, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 22 § 1 mom,
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Minna Koskinen, Elina Tanskanen ja Hanna Punta. Asian esittelijä Laura Hakala.
6. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat Etusivu – (kirjanpitolautakunta.fi)
Yleisohjeet
Ei uusia yleisohjeita
Lausunnot ja poikkeusluvat
Konsernikokorajojen arvioimisesta 2025 / 2101 25.2.2025
Säätiön saamien avustusten kirjaamisesta omaan pääomaan 2025 / 2100 25.2.2025
Poikkeuslupahakemus konsernitilinpäätöksen laatimisajan pidentämiselle 2025 / 2099 11.2.2025
Kestävyysraportointitarkastusta koskevan palkkion esittämisestä liitetiedoissa2025 / 209811.2.2025
Pakkaustuottajakorvausten käsittelystä kirjanpidossa 2025 / 2097 11.2.2025
Hyvinvointialue ja kuntajaosto
Ei uusia yleisohjeita
Lausunto työvoimaviranomaisen myöntämien tukien ja korvausten kirjaamisperusteesta 2025 / 148 4.2.2025
Lausunto niin sanottujen järjestelmäajojen perusteella muodostuvien dokumenttien säilytysajasta 2025 / 147 4.2.2025
7. KKO:n ennakkopäätökset
Ei uusia veroliitännäisiä päätöksiä