Edellisessä marraskuun veropaketissa on huomioitu HE:t 176/2025 vp asti ja KHO:n päätökset 2025:73 asti. KVL:n ennakkoratkaisuja oli julkaistuna 2025/47 asti ja HaO-päätöksiä 21.11.2025 asti. Verohallinnon ohjeet, päätökset ja kannanotot noteerattiin marraskuulta, samoin kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat. KKO:n veroliitännäisiä ratkaisuja ei ollut. Lausuntopyynnölle lähetettyjä veroliitännäisiä lakiesitysluonnoksia oli yksi.

1. Hallituksen esitykset

HE 196/2025 vp  laiksi suurten konsernien vähimmäisverosta annetun lain muuttamisesta

Esityksen tarkoituksena on muuttaa suurten konsernien vähimmäisverosta annettua lakia (1308/2023) ottamaan huomioon OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen (Inclusive Framework) puitteissa vuonna 2024 ja 2025 tuotettu minimiverotusta koskeva soveltamisohjeistus. Lisäksi esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Verohallinnon ennakkoratkaisumenettely eräissä lain soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa sekä lisätä kansalliseen sääntelyyn yleinen minimiveroa koskeva veronkiertosäännös. 

Laki suurten konsernien vähimmäisverosta perustuu neuvoston direktiiviin (EU) 2022/2523 monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa. Direktiivi pohjautuu osallistavan kehyksen minimiverotyöhön (Pilari 2), ja sen tarkoituksen toteuttaminen edellyttää kotimaisen täytäntöönpanon olevan harmoniassa osallistavan kehyksen tuottamien tulkintojen kanssa. Tulkintojen noudattaminen kotimaisessa verotuskäytännössä on tarpeen myös, jotta Suomen minimiverotussääntöjä kohdeltaisiin kansainvälisesti niin kutsuttuina ehdot täyttävinä sääntöinä. 

Direktiivin tarkoituksen toteuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että suurten konsernien vähimmäisverosta annettu laki katsotaan GloBE-mallisäännöissä tarkoitetuiksi ehdot täyttäviksi säännöiksi, OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen 2024 ja 2025 julkaisemista soveltamisohjeista ehdotetaan säädettäväksi kotimaiseen lakiin uusiksi verotussäännöiksi katsottavat osat, sekä hyvin tulkinnallisia kohtia koskevat selvennykset. Ohjeisiin sisältyviä muita tulkintaselvennyksiä sen sijaan ei esitettäisi säädettäväksi lakiin; tulkintojen yhdenmukaisuus voidaan tässä tapauksessa varmistaa myös muuten. Esityksessä ei ehdoteta muutettavan nykyisen lain toimintaperiaatteita. Verovelvollisten piiri, verokanta ja verotussäännöt säilyisivät pääosin ennallaan. 

Ehdotetut muutokset sisältyisivät 1–6 ja 8–10 lukuun. Lakiin tehtäisiin myös eräitä pääosin teknisiä korjauksia ja täsmennyksiä. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja viimeistään 31.3.2026. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.1.2024 alkaneisiin tilikausiin, lukuun ottamatta 8 lukuun ehdotettua uutta veronkiertämistä koskevaa säännöstä, jota sovellettaisiin 1.1.2027 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin. 

HE 194/2025 vp laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Liikenne- ja lämmityspolttoaineista energiaverotuksen yhteydessä kannettavaa huoltovarmuusmaksua ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen suuruus perustuisi polttoaineen energiasisältöön. Lämmityspolttoaineiden energiaverotus on liikennepolttoaineiden verotusta lievempää, joten myös lämmityspolttoaineiden huoltovarmuusmaksu olisi liikennepolttoaineita alempi. Keskimäärin liikenne- ja lämmityspolttoaineista huoltovarmuusmaksulla kerättävä verotuotto säilyisi ennallaan, vaikka huoltovarmuusmaksun perusteen muuttumisen takia polttoainekohtainen verotaso muuttuisi. Huoltovarmuusmaksusta kertyvän verotuoton korottamiseksi sähköstä kannettavan huoltovarmuusmaksun tasoa korotettaisiin 0,013 sentistä 0,085 senttiin kilowattitunnilta molemmissa sähköveroluokissa.  

Ehdotetut muutokset kasvattaisivat huoltovarmuusmaksun vuositason tuottoa 36 miljoonasta eurosta 92 miljoonaan euroon vuoden 2026 tasossa. Vuonna 2026 verotuotto jäisi kuitenkin pienemmäksi alkuvuotta myöhäisemmän voimaantulon takia. Huoltovarmuusmaksun verotuotto ei lisäisi valtion talousarvion tuloja, vaan se tuloutettaisiin nykyistä vastaavasti valtion talousarvion ulkopuoliseen huoltovarmuusrahastoon. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2026. 

HE 183/2025 vp laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia, työtapaturma- ja ammattitautilakia, työntekijän eläkelakia sekä liikenteen palveluista annettua lakia. 

Esityksen mukaan Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia muutettaisiin siten, että Harmaan talouden selvitysyksikön toimiala laajennettaisiin myös muussa kuin organisaatiohenkilöasemassa olevien luonnollisten henkilöiden toimintaan. Selvitysyksikkö voisi jatkossa laatia ilmiöselvityksiä harmaan talouden ilmiöistä liittyen kaikkien luonnollisten henkilöiden toimintaan sekä laatia velvoitteidenhoitoselvityksiä myös sellaisista luonnollisista henkilöistä, joilla ei ole kytkentöjä organisaatioihin asemansa tai omistustensa perusteella. Lakiin lisättäisiin vaatimus velvoitteidenhoitoselvityksen välttämättömyydestä lain 6 §:n mukaisessa käyttötarkoituksessa. 

Velvoitteidenhoitoselvitysten osalta niitä voitaisiin laatia viranomaisten lisäksi myös hankintalainsäädännössä määritellyille hankintayksiköinä toimiville julkisoikeudellisille laitoksille. 

Ilmiöselvitystä varten kerätyn tiedon käyttöalaa laajennettaisiin siten, että tietoja voitaisiin käyttää useammassa kuin yhdessä ilmiöselvityksessä. Lisäksi tietoja voitaisiin säilyttää selvitystietojärjestelmässä nykyistä pidempään.  

Esitutkintaviranomaiset voisivat jatkossa pyytää velvoitteidenhoitoselvitystä myös rikosten paljastamista varten. Lisäksi esitutkintaviranomaisten velvoitteidenhoitoselvityksen pyytämistä rajaavat vaatimukset rikoksen enimmäisrangaistuksesta sekä tapahtumisesta organisaation toiminnassa taikka organisaatiota hyväksi käyttäen, poistettaisiin. 

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä työntekijän eläkelain tiedonsaantisäännöksiä täsmennettäisiin. Muutokset olisivat tarpeen, jotta selvitysyksikkö voisi jatkossa laatia esitutkintaviranomaisille velvoitteidenhoitoselvityksiä myös rikosten paljastamisen tueksi.  

Liikenteen palveluista annetussa laissa olevat viittaukset harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain organisaatiohenkilöihin muutettaisiin. Muutokset ovat tarpeen, sillä Harmaan talouden selvitysyksikön ehdotetun toimialan laajentumisen myötä organisaatiohenkilömäärittely poistuisi kokonaan Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetusta laista. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2026. 

2. Verohallinnon uusimmat ohjeet, päätökset ja kannanotot (yhteensä 472 + 124 + 55 = 651 kpl)
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/

Laskutuspalveluyritysten ja työn suorittajien arvonlisäverotus

Komissiokaupan ja välitystoiminnan arvonlisäverotus

Taide-, keräily- ja antiikkiesineiden arvonlisäverotus

Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä työskentelytilanteissa

Liikuntapalvelujen arvonlisäverokanta

Työnantajan työntekijän puolesta maksamien oikeudenkäyntikulujen, sakkojen ja vastaavien kulujen verotus

Ennakonpidätyksen toimittaminen

Esiintymispalkkiot arvonlisäverotuksessa

Aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotus

Käytettyjen tavaroiden arvonlisäverotus

Matkailualan arvonlisäverotus

Tuet ja avustukset arvonlisäverotuksessa

Verotuksen muutokset, kun suoritus katsotaan jälkikäteen palkaksi

Hevostoimialan arvonlisäverotuksesta

Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa

Majoitustoiminnan arvonlisäverotus

Arvonlisäverovelvollisen opas

Verohallinnon suoritteiden maksullisuus

Hinnasto Verohallinnon maksullisista palveluista

Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta verotuksessa

Kansainvälisen yksityisoikeuden vaikutus verotukseen

Kryptovarojen verotus

Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu vuosi-ilmoitusvelvoitteista verovuodelta 2025

Sijoitustuotteiden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa

Irtaimen omaisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa

Kiinteistö- ja asuntovarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa

Maatilan arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa

Varojen arvostamisen yleiset periaatteet perintö- ja lahjaverotuksessa

Työasuntovähennys

Eläketulon verotus

Freelancer verotuksessa

Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa

Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Seuraamusmaksut tuloverotuksessa

Suomesta ulkomaille maksettavien mm. osinkojen lähdeveroprosentit

Sijoituskullan ja muiden kultavalmisteiden arvonlisäverotus

Matkakustannusten vähentäminen palkansaajan verotuksessa

Työnantajan ottaman sairauskuluvakuutuksen verotus

Työnantajan ottamien vapaaehtoisten riskihenkilövakuutusten verotus

Avainhenkilöiden verotus

Erityisalalla työskentelevän matkakustannukset

Luontoisedut verotuksessa

Verohallinnon ohje verotarkastuksesta

Verohallinnon päätös veroilmoituksessa annettavista tiedoista

Verohallinnon päätös veroilmoituksen ja kiinteistötietojen ilmoituksen antamisesta

Verohallinnon päätös suurten konsernien vähimmäisveroon liittyvien ilmoitusten antamisesta

Verohallinnon päätös työhuonevähennyksen määrästä vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa

Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä

Verohallinnon päätös sääntöjen vastaisesti tai muuta kuin kaupallista myyntiä varten maahantuodun muun tupakkaa sisältävän tuotteen verotusarvosta

Verohallinnon päätös veroilmoituksessa annettavista tiedoista annetun päätöksen 11 ja 16 §:n muuttamisesta

Lotto- ja muiden arpajaisvoittojen jakaminen usean henkilön kesken

Linkki: Kaikkien tuomioistuinten ratkaisut

3. KHO:n ennakkopäätökset ja muut julkaistut päätökset

Ei uusia KHO:n ennakkopäätöksiä

4. KVL:n ennakkoratkaisut https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/

KVL:049/2025 – vero.fi Arvonlisävero, Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen, Kiinteän omaisuuden vuokrauksen käsite, Pienvarastointitoiminta

A Oy suunnitteli aloittavansa pienvarastointipalvelun tarjoamisen. Pienvarastointipalvelussa A Oy tarjosi asiakkaan käyttöön varastoyksikön (vuokra-alue), jota asiakas voi vuokrata lyhyt- ja pitkäaikaiseen varastointiin.

Pienvarastointipalvelun palveluehtojen mukaan vuokralaisella oli pääsy vuokra-alueelle aukioloaikoina. A Oy ei ollut velvollinen tarjoamaan laajennettuja aukioloaikoja. Vuokralaisella ei ollut oikeutta oleskella vuokra-alueella kauemmin kuin oli tarpeen vuokra-alueen käyttämiseksi. Vuokralainen sai käyttää vuokra-aluetta vain varastointitarkoitukseen. Vuokra-alueelle ei saanut varastoida esineitä, joiden hallussapito on rikos tai jotka ovat peräisin rikollisesta toiminnasta. Vuokra-alueella ei saanut varastoida myöskään esineitä, joista voi aiheutua vahinkoa, vaaratilanteita tai haittaa. A Oy saattoi pyytää pääsyä vuokra-alueelle milloin tahansa tarkastuksia, korjauksia, huoltoa, arviointia, muutostöitä ym. varten. Kaikissa tilanteissa, joissa oli tarpeen estää tai rajoittaa vahinkoja omaisuudelle, A Oy:llä oli oikeus päästä vuokra-alueelle ilman varoitusta. A Oy saattoi siirtää asiakkaita tarvittaessa rakennuksesta toiseen ilman että vuokralainen voi vaatia tästä A Oy:ltä korvausta.

A Oy:n pienvarastointiasiakkaalle ei katsottu syntyvän oikeutta hallita vuokra-aluetta omistajan tavoin. A Oy:n tarjoama palvelu ei täyttänyt ”kiinteän omaisuuden vuokraukselle” EUT:n oikeuskäytännössä asetettuja edellytyksiä. Pienvarastointipalvelussa olennaisena ja välttämättömänä ei ollut pidettävä varastoyksikön hallintaoikeutta sinänsä vaan sitä tavaroiden varastoinnin mahdollistavaa toimintaa, jota pienvarastointipalvelun ostaja varastoyksikössä toteuttaa. A Oy:n tarjoamassa palvelussa ei ollut siten kyse pelkästä passiivisesta kiinteän omaisuuden käyttöön antamisesta, vaan laajemmasta palvelukokonaisuudesta. A Oy:n harjoittamassa pienvarastointitoiminnassa oli kyse palvelusta, jonka myynnistä A Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa AVL 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella.

Ennakkoratkaisu ajalle 28.11.2025-31.12.2026

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 27 § 1 momentti 28 §, 190 a §
Täytäntöönpanoasetus 13 b artikla, 31 a artikla 1 kohta ja 2 kohdan 1 kohdan h alakohta
Arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) 135 artiklan 1 kohdan l alakohta
EUT asiassa C-215/19 (Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (Konesalipalvelu)), EUT asiassa C-155/12 (RR Donelley Global Turnkey Solutions Poland sp. z o.o)

(Ei lainvoimainen)

5. Hallinto-oikeuksien päätöksiä https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/

Ei uusia veroliitännäisiä hallinto-oikeuksien päätöksiä.

6. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat Etusivu – (kirjanpitolautakunta.fi)

Yleisohjeet

Ei uusia yleisohjeita

Lausunnot ja poikkeusluvat

Kirjanpitolain 7a luvun 2 §:n vaatimuksesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien noudattamisesta 2025 / 2124 2.12.2025

Hyvinvointialue ja kuntajaosto

Ei uusia yleisohjeita

Lausunto kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisten laskennallisten korvausten kirjaamisperusteesta 2025 / 151 9.12.2025

7. KKO:n ennakkopäätökset

KKO:2025:106 Oikeusvoima – Syyte, Ne bis in idem, Velallisen epärehellisyys – Törkeä velallisen epärehellisyys, Veropetos – Törkeä veropetos, Kirjanpitorikos – Törkeä kirjanpitorikos

A:ta oli syytetty osakeyhtiön toiminnassa tehdyistä törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta sekä hänen henkilökohtaista verotustaan koskevasta törkeästä veropetoksesta. Syyte oli perustunut siihen, että A ei ollut yhtiön edustajana merkinnyt yhtiön kirjanpitoon eikä ilmoittanut veroviranomaiselle yhtiön kaikkia tuloja. Syytteen mukaan hän oli lisäksi merkinnyt yhtiön kirjanpitoon vähennyksiksi yhtiölle kuulumattomia kuluja eikä ollut henkilökohtaisessa verotuksessaan ilmoittanut kaikkia yhtiöstä saamiaan tuloja. Syyteasia oli ratkaistu lainvoiman saaneella tuomiolla. Myöhemmin toisessa oikeudenkäynnissä A:ta syytettiin pääosin samojen yhtiön varainkäyttöön liittyvien tapahtumien perusteella törkeästä velallisen epärehellisyydestä.

Korkein oikeus katsoi, ettei uusi syyte koskenut samaa asiaa kuin aikaisempaan tuomioon johtanut syyte. Estettä uuden syytteen tutkimiselle ei siten ollut.

IhmisoikeusSop 7. lisäpöytäkirja 4 art

8. VVM:n lausuntopyynnölle lähettämät esitysluonnokset Lausuntopyynnöt – Lausuntopalvelu

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi kirjanpitolain, kaupparekisterilain ja tilintarkastuslain muuttamisesta (tilinpäätösraportoinnin digitalisointi)

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lait kirjanpitolain, kaupparekisterilain ja tilintarkastuslain muuttamisesta. Muutoksen myötä tilinpäätös ja toimintakertomus laadittaisiin ja ilmoitettaisiin rekisteröitäväksi digitaalisessa muodossa, jos kirjanpitovelvollinen on rekisteröity osakeyhtiönä tai se on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka kaikki (vastuunalaiset) yhtiömiehet ovat osakeyhtiöitä. Myös sivuliikettä koskevien tilinpäätöstietojen digitaalisuudesta säädettäisiin. Niin ikään tilinpäätösmerkintä ja tilintarkastuskertomus laadittaisiin digitaalisesti. Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiseen ja julkistamiseen liittyviltä osin yhtiöoikeusdirektiivi siihen äskettäin tehtyine muutoksineen.

Kuuleminen alueellisen matkailijaveron toteuttamisesta

Valtiovarainministeriö selvittää alueellisen matkailijaveron toteuttamisedellytyksiä. Ministeriö pyytää kommentteja ja näkemyksiä alueellisen matkailijaveron valmistelua varten.

Lausuntopyyntö mikroyrittäjien rahoituksesta sekä yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa avoimen kirjallisen lausuntokierroksen hallituksen 2023-2027 kirjauksista, tavoitteenaan kerätä eri toimijoilta näkemyksiä ja ehdotuksia:  

1)    mikroyrittäjien rahoituksen saatavuuden parantamiseen sekä 

2)    keinoihin helpottaa sukupolven- ja omistajanvaihdoksia liiketoiminnan jatkumisen turvaamiseksi.

Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 9.1.2026. Kuka tahansa voi antaa lausunnon.