Edellisessä syyskuun veropaketissa on huomioitu HE:t 127/2025 vp asti ja KHO:n päätökset 2025:64 asti. KVL:n ennakkoratkaisuja oli julkaistuna 2025/40 asti ja HaO-päätöksiä 9.9.2025 asti. Verohallinnon ohjeet, päätökset ja kannanotot noteerattiin syyskuulta, samoin kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat. KKO:n ratkaisuista mainittiin KKO 2025:81 ja KKO 2025:82. Lausuntopyynnölle lähetettyjä veroaiheisia lakiesitysluonnoksia ei ollut.
1. Hallituksen esitykset
HE 157/2025 vp sähköistä tiedoksiantoa Verohallinnossa koskevaksi lainsäädännöksi
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verotusmenettelystä annettua lakia, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia, veronkantolakia, ennakkoperintälakia ja varainsiirtoverolakia.
Verotuspäätösten ja muiden verotusta koskevien asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa laajennettaisiin. Tavoitteena on vähentää paperipostin määrää siten, että sähköinen tiedoksiantomenettely olisi selkeä, yhtenäinen ja oikeudenmukainen kaikkien verolajien sekä kaikkien verovelvollisryhmien osalta.
Verohallinto voisi antaa päätökset ja muut asiakirjat tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa silloin, kun verovelvollisella olisi käytössään hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetussa laissa tarkoitettu viestinvälityspalvelu. Jos verovelvollisella ei olisi käytössään viestinvälityspalvelua, verotuspäätökset ja muut asiakirjat voitaisiin antaa tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, silloin kun verovelvollinen on käyttänyt kyseistä asiointipalvelua. Tieto tiedoksiannosta lähetettäisiin verovelvolliselle, jos verovelvollinen on antanut Verohallinnolle tiedon sähköisestä osoitteesta tai verovelvollisella on käytössään hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain mukainen viestinvälityspalvelu. Sähköisesti tiedoksi annettu asiakirja katsottaisiin annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun asiakirja on tallennettu Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun.
Verovelvollinen voisi ilmoittaa Verohallinnolle, että hän ei käytä Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua. Ilmoituksen käsittelyn jälkeen päätökset ja asiakirjat annettaisiin verovelvolliselle tiedoksi postitse kirjeenä edellyttäen, että verovelvollisella ei ole käytössään hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain mukaista viestinvälityspalvelua, eikä verovelvollinen myöskään kirjaudu uudestaan Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.1.2026.
HE 156/2025 vp laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta
Lainkohdat kumoamalla konesaleissa käytettävän sähkön vero siirrettäisiin alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I, jonka vero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta. Alemman sähköveroluokan vero on 0,05 senttiä kilowattitunnilta, joten ehdotettu muutos nostaisi konesaleissa käytettävän sähkön veroa 2,19 senttiä kilowattitunnilta.
Ehdotettu muutos lisäisi valtion sähköverotuloja vuositasolla 47 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasolla. Koska muutos tulisi voimaan vasta 1.7.2026, sähköverotuloja kertyisi vuodelta 2026 noin 24 miljoonaa euroa.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2026.
HE 153/2025 vp laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja arvopaperimarkkinalain 11 luvun 21 §:n muuttamisesta
Esityksen tarkoituksena on edistää niin sanotun velkakonversion käyttöä yrityssaneerauksessa. Esityksen mukaan velkojien oikeudesta merkitä velallisyhtiön osakkeita taikka optio-oikeuksia tai muita erityisiä oikeuksia saataviaan vastaan voitaisiin jatkossa määrätä saneerausohjelmassa, eikä erillistä yhtiöoikeudellista päätöksentekomenettelyä enää tarvittaisi. Sama koskisi tarvittaessa myös yhtiöjärjestyksen muuttamista ja olemassa olevan omistuksen mitätöintiä.
Velallisyhtiön osakkeenomistajilla olisi oikeus osallistua saneerausohjelmaehdotuksen käsittelyyn niissä saneerausmenettelyissä, joissa velkakonversion toteuttamista ehdotetaan. Jos osakkeenomistajat eivät hyväksyisi tällaisen ehdotuksen sisältävää saneerausohjelmaa, ohjelma olisi tietyin edellytyksin mahdollista vahvistaa myös vastoin osakkeenomistajien kantaa.
Esityksessä ehdotetut muutokset koskisivat saneerausohjelmaehdotuksen laatimista, käsittelyä ja vahvistamista sekä vahvistetun saneerausohjelman täytäntöönpanoa ja raukeamista. Muutoksilla ei kuitenkaan olisi vaikutusta niihin yrityssaneerauksiin, joissa velkakonversion toteuttamista ei ehdoteta, vaan tällaiset yrityssaneeraukset voitaisiin jatkossakin toteuttaa kuten tähänkin asti.
Lisäksi arvopaperimarkkinalakiin ehdotetulla muutoksella varmistettaisiin, että velvollisuutta tehdä pakollinen ostotarjous kaikista velallisyhtiön osakkeista ja osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista ei syntyisi tilanteessa, joissa tarjousvelvollisuusrajan ylittyminen johtuu esityksessä ehdotetun sääntelyn mukaisesti vahvistetun saneerausohjelman toteuttamisesta.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 144/2025 vp laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annettua lakia, valmisteverotuslakia, virvoitusjuomaverosta annettua lakia, eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettua lakia, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia ja elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annettua lakia.
Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetussa laissa säädettäisiin vähämerkityksisen tuen myöntäjän velvollisuudesta käyttää unionin tason vähämerkityksisen tuen keskusrekisteriä sekä noudattaa vähämerkityksisiä tukia koskevista EU:n asetuksista johdettuja vähämerkityksisten tukien ehtoja. Lakiin lisättäisiin myös asetuksenantovaltuutus, joka mahdollistaisi mainittuja velvollisuuksia koskevan tarkemman kansallisen sääntelyn.
Muutosten tarkoituksena on varmistaa vähämerkityksisen tuen uuden seuranta- ja raportointivelvoitteen toteutuminen ja parantaa tietojen kattavuutta. Jatkossa mainittujen tukien tietojen tallentamisvelvoitteesta säädettäisiin kansallisesti. Lisäksi vähämerkityksisiä tukia koskevien EU:n asetusten mukaiset tuen määrän valvontaa koskevat vaatimukset sekä tiedon säilyttämisvelvollisuudet kohdentuisivat ensisijaisesti tuen myöntäjälle. Tuen myöntäjät velvoitettaisiin jatkossa tallentamaan tiedot myöntämistään vähämerkityksisistä tuista unionin tason keskusrekisteriin. Tietojen tallentaminen voitaisiin toteuttaa automatisoidusti, jos tietoja voidaan siirtää kansallisista rekistereistä unionin tason keskusrekisteriin. Esityksen mukaan Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta tulisi toimivaltainen viranomainen hallinnoimaan unionin tason rekisterin pääkäyttäjäoikeuksia Suomessa sekä tarvittaessa toimimaan yhteystahona Euroopan komission ja kansallisten pääkäyttäjien välillä.
Lisäksi valmisteverotuslakiin, virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin ja eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin sekä lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta tehtäisiin tarpeelliset täydennykset ja täsmennykset vähämerkityksisen tuen seurantaa ja raportointia koskevien velvollisuuksien toteuttamiseksi. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin tehtäisiin tekninen tarkistus.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1.1.2026.
HE 142/2025 vp laiksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotettavalla lakimuutoksella pantaisiin täytäntöön niin kutsutun virka-apudirektiivin uusin muutos. Muutos laajentaa EU-maiden välisen automaattisen tietojenvaihdon koskemaan myös niin kutsutun minimiverodirektiivin mukaisia täydennysverotietoja. Virka-apudirektiivin muutoksen tarkoituksena on helpottaa konsernien minimiverosääntelystä johtuvia ilmoitusvelvollisuuksia mahdollistamalla täydennysveron tietoilmoitusten keskitetty ilmoittaminen Euroopan unionin alueella.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi tarpeelliset säännökset direktiivimuutoksen edellyttämän jäsenvaltioiden välisen automaattisen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 141/2025 vp laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verotusmenettelystä annettua lakia siten, että Verohallinto voisi jatkossa kerätä vertailutietotarkastusta varten tietoja tarpeellisessa laajuudessa tietosuojasääntelyssä henkilötietojen käsittelylle säädettyjen vaatimusten puitteissa.
Esitys on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa määriteltyjä harmaan talouden vastaisia toimia, joilla turvattaisiin niiden viranomaisten toimintaedellytyksiä, jotka torjuvat harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Nykyinen vertailutietotarkastusta koskeva säännös on säädetty ennen yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalain voimaantuloa. Voimassa oleva vertailutietotarkastuksia koskeva säännös ei tietosuojasääntely huomioon ottaen nykyisin mahdollista Verohallinnolle verovalvonnan kannalta riittävää tiedonsaantia, mistä aiheutuu merkittäviä verotulojen menetyksiä.
Ehdotetuilla muutoksilla pyritään turvaamaan Verohallinnon tiedonsaantia ja siten myös verotulojen kertymistä. Ehdotetussa säännöksessä säädettäisiin muun ohessa Verohallinnon oikeudesta suorittaa vertailutietotarkastus, vertailutietotarkastusta koskevan pyynnön edellytyksistä ja vertailutietotarkastuksella saatujen tietojen käsittelyä koskevista suojatoimista Verohallinnossa.
Esityksen tavoitteena on edistää harmaan talouden torjuntaa. Riittävällä tietopohjalla varmistettaisiin verotulojen lisäksi myös verotuksen yhdenmukaisuus ja verovelvollisten tasapuolinen kohtelu.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 140/2025 vp laeiksi digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla annetun lain muuttamisesta sekä verotusmenettelystä annetun lain 17 f §:n 2–4 momentin kumoamisesta
Esityksen mukaan Suomeen raportoivien alustaoperaattoreiden velvollisuus ilmoittaa tietoja alustan välityksellä toteutetuista myynti- ja vuokraustapahtumista Verohallinnolle laajenisi. Raportointivelvollisuus koskisi Euroopan unionin jäsenvaltioissa asuvien myyjien ja Euroopan unionin jäsenvaltioissa sijaitsevien asuin- ja liikehuoneistojen, pysäköintipaikkojen sekä kiinteän omaisuuden lisäksi myös vastaavia tietoja, jos myyjä asuu tai mainittu omaisuus sijaitsee sellaisella Euroopan unionin ulkopuolisella lainkäyttöalueella, joka on sitoutunut vaihtamaan kyseisiä tietoja Suomen kanssa.
Muutoksen myötä Suomi voisi aktivoida Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) monenkeskisen toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen automaattisesta tietojenvaihdosta digitaalisten alustojen kautta saaduista tuloista ja Suomi voisi osallistua automaattiseen tietojenvaihtoon digitaalisten alustojen välityksellä toteutetuista myynti- ja vuokraustapahtumista saaduista tuloista OECD:n kehittämien yhteisten raportoinnin mallisääntöjen mukaisesti.
Tietojenvaihdon avulla Suomi saisi nykyistä laajemmin tietoja Suomen verotusta varten Euroopan unionin ulkopuolisten alustojen välityksellä toteutetuista myynti- ja vuokraustapahtumista.
Samalla muutettaisiin verotusmenettelystä annetussa laissa olevaa säännöstä alustaoperaattorin tiedonantovelvollisuudesta sen yksinkertaistamiseksi ja selkeyttämiseksi.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 136/2025 vp laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Veroja korotettaisiin 35 prosenttia vuosien 2002‒2025 kustannuskehityksen huomioon ottamiseksi muuttamalla vuodesta 2002 sovellettua veroasteikkoa. Veroasteikon alimmissa veroryhmissä korotus olisi kuitenkin suurempi, jotta vero kattaisi myös näihin ryhmiin kuuluvien arvonimien osalta riittävällä tavalla arvonimihakemusten käsittelyn viranomaiskustannukset.
Esityksellä täydennettäisiin myös veroasteikon luetteloa julkisyhteisöistä, joiden palveluksessa oleville henkilöille myönnetyistä arvonimistä peritään alempaa veroa. Luetteloon lisättäisiin hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymä. Lisäys olisi teknisluonteinen ja perustuisi vuoden 2023 alusta toteutettuun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen (ns. hyvinvointialueuudistus). Luetteloon lisättäisiin myös Euroopan unioni ja sellainen kansainvälinen järjestö tai kansainvälinen toimielin, jonka toimintaan Suomi jäsenvaltiona osallistuu. Luetteloon tehtäisiin samalla muita täsmennyksiä alempaa verokantaa koskevan vakiintuneen soveltamiskäytännön tuomiseksi lain tasolle. Luettelo siirrettäisiin selkeyden vuoksi veroasteikosta omaksi säännöksekseen.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
HE 132/2025 vp laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain verotaulukkoa siten, että liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron määrän laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennettaisiin kahdessa vaiheessa 62 eurosta 51,3 euroon. Valmisteveron alennus olisi bensiinille ja sitä korvaaville tuotteille yhteensä keskimäärin 2,7 senttiä litralta ja dieselille ja sitä korvaaville polttoaineille yhteensä keskimäärin 2,4 senttiä litralta.
Ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu liikennepolttoaineiden valmisteveron alennus, jolla vahvistetaan kotitalouksien ostovoimaa.
Ehdotetut muutokset laskisivat valtion energiaverotuloja noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla ja 96 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
2. Verohallinnon uusimmat ohjeet, päätökset ja kannanotot
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/
Lakisääteisiä eläkkeitä tarjoavien ulkomaisten eläkelaitosten osinkojen lähdeverotus
Tuloverotuksen julkiset tiedot verovuosi 2024
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n opinto-ohjelmat verotuksessa
Liiketoiminnan tai sen osan luovutuksen arvonlisäverotus
Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi
Linkki: Kaikkien tuomioistuinten ratkaisut
3. KHO:n ennakkopäätökset ja muut julkaistut päätökset
Ei uusia KHO:n veroliitännäisiä ennakkopäätöksiä.
4. KVL:n ennakkoratkaisut https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/
KVL:043/2025 – vero.fi Arvonlisävero, Rahoituspalvelu, Luoton välityspalvelu, Pääsuorite ja sivusuorite, Konsernitilijärjestelmä
A Oy oli konsernin emoyhtiö ja suoritti tässä roolissa palveluja tytäryhtiöilleen. A Oy kävi myös sähköjohdannaisilla kauppaa ja suoritti tähän sähköjohdannaisia koskevaan kaupankäyntiin liittyviä palveluja tytäryhtiöilleen. A Oy suunnitteli aloittavansa maksuliikenteen hallinnointiin ja raportointiin liittyvien palvelujen tarjoamisen tytäryhtiöilleen.
A Oy:n suorittamat pankkitilien tapahtumien hallinnointi, ostoreskontra, myyntireskontra, palkkojen/matkalaskujen hallinnointi, muiden maksujen hallinnointi sekä tilintarkastajille annettavista valtakirjoista ja muista tilintarkastajien käyttöoikeuksista huolehtiminen olivat arvonlisäverollisia palveluja.
Maksuliikenteen hallinnointiin ja raportointiin liittyvässä pankkilainojen ja korkosuojausten järjestämistä koskevassa palvelussa A Oy laati tytäryhtiöidensä lainarahoitusta koskevat tarjouspyynnöt rahoituslaitoksille ja vertaili saatuja lainatarjouksia. A Oy myös koordinoi lainasopimusten allekirjoituksen. Korkosuojaukset liittyivät tytäryhtiöiden pankkilainojen korkoriskin hallintaan. Pankkilainojen ja korkosuojauksen järjestämistä koskevassa palvelussa oli kyse AVL 41 §:ssä ja 42 §:ssä tarkoitetusta rahoituspalveluna pidettävästä tytäryhtiöiden rahoituksen järjestämistä koskevasta palvelusta.
Maksuliikenteen hallinnointiin ja raportointiin liittyvissä sähköjohdannaisia koskevissa taloushallinnon tehtävissä oli kyse sähköjohdannaisten vakuuden tason päivittäisestä tarkistamisesta ja vakuutustalletusten korkojen kirjaamisesta tytäryhtiöiden kirjanpitoon sekä sähköjohdannaiskaupankäyntiin liittyvien taloushallinnon ja kirjanpidon tehtävien suorittamisesta. Sähköjohdannaisiin liittyviä taloushallinnon tehtäviä oli pidettävä A Oy:n tytäryhtiölleen tarjoamien kaupankäyntipalvelujen liitännäisenä palveluna.
A Oy suunnitteli aloittavansa myös konsernitilin käyttöön liittyvien palvelujen suorittamisen. Konsernitilijärjestelmässä konsernitili oli A Oy:n nimissä ja A Oy omisti konsernitilillä olevat varat. Pankki loi A Oy:n valtuutuksen perusteella konsernitilijärjestelmään liittyvälle tytäryhtiölle kirjanpidollisen käyttöoikeustilin. Käyttöoikeustilille kirjatut tapahtumat synnyttivät tytäryhtiölle velka- tai saatavasuhteen A Oy:hyn. Konsernitiliin liitettiin myös tytäryhtiöiden käytössä ollut luottolimiitti, josta A Oy vastasi. A Oy veloitti konsernitilijärjestelmässä olevien varojen käytöstä korkoa. A Oy:n konsernitilijärjestelmän yhteydessä tytäryhtiöille suorittamat palvelut vastasivat korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2022:128 kuvattua konsernitilijärjestelmää ja sen yhteydessä suoritettuja palveluja. A Oy:llä ei ollut oikeutta vähentää konsernitilijärjestelmään kohdistuvien palvelujen arvonlisäveroa.
Ennakkoratkaisu ajalle 29.9.2025-31.12.2026, Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 41 §, 42 § 1 momentti 2 kohta, 42 § 1 momentti 6 kohta, 42 § 3 momentti, 102 § 1 momentti 1 kohta, 190 a §
Arvonlisäverodirektiivi (2006/112/EY) 135 artikla 1 kohta b ja f alakohta, (Ei lainvoimainen)
5. Hallinto-oikeuksien päätöksiä https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/
Ei uusia hallinto-oikeuden veroliitännäisiä päätöksiä.
6. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat Etusivu – (kirjanpitolautakunta.fi)
Yleisohjeet
Ei uusia yleisohjeita
Lausunnot ja poikkeusluvat
Konsernin sisäisestä osakekaupasta ja kauppahintasaamisen konvertoinnista sijoitukseksi SVOP-rahastoon 2025 / 2123 21.10.2025
Kirjanpitoon tehtyjen muutosten oikaisemisesta; täydennetty 2025 / 2122 7.10.2025
Hyvinvointialue ja kuntajaosto
Ei uusia yleisohjeita
Ei uusia lausuntoja
7. KKO:n ennakkopäätökset
KKO:2025:89 Asunto-osakeyhtiö – Yhtiökokouksen päätöksen moite – Yhdenvertaisuus
Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli 24.5.2018 tehnyt päätökset lisärakentamishankkeesta, jossa kantajien hallitseman rivitalon päätyhuoneiston viereen rakennettaisiin uusi asuinrakennus. Hankkeen toteutuessa siitä yhtiölle saatava tuotto olisi yhtäältä korottanut yhtiön kaikkien osakkeiden arvoa. Toisaalta lisärakentamisesta olisi aiheutunut yksinomaan päätyhuoneistoon kohdistuvaa haittaa, joka olisi alentanut kyseisen huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden arvoa. Päätyhuoneistoa hallitsevat osakkeenomistajat moittivat päätöksiä.
Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli sittemmin 3.12.2019 päättänyt, että kantajille suoritettaisiin hankkeesta yhtiölle tulevasta taloudellisesta hyödystä ylimääräinen korvaus, jotta lisärakentamishankkeen hyödyt jakautuisivat samalla lailla yhtiön huoneistoille.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että yhtiökokouksen päätökset 24.5.2018 olivat yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia. Kyseisiä päätöksiä koskevassa yhdenvertaisuusarvioinnissa ei voitu antaa merkitystä myöhemmin yhtiökokouksessa 3.12.2019 tehdylle päätökselle.
AsOYL 1 luku 10 §
8. VVM:n lausuntopyynnölle lähettämät esitysluonnokset Lausuntopyynnöt – Lausuntopalvelu
Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain 3 luvun muuttamisesta
Lakien myötä kestävyysraportointivelvollisten piiri supistuisi nykyisestä ja raportointivaatimukset kevenisivät. Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön kestävyysraportointia koskevan niin sanotun muutosdirektiivin säännökset.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 31.12.2025, mutta niiden säännöksiä voitaisiin soveltaa jo 1.1.2025 alkaneella ja sen jälkeisillä tilikausilla.
Liikenne- ja lämmityspolttoaineista energiaverotuksen yhteydessä kannettavaa huoltovarmuusmaksua ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen suuruus perustuisi polttoaineen energiasisältöön. Lämmityspolttoaineiden energiaverotus on liikennepolttoaineiden verotusta lievempää, joten myös lämmityspolttoaineiden huoltovarmuusmaksu olisi liikennepolttoaineita alempi. Keskimäärin liikenne- ja lämmityspolttoaineista huoltovarmuusmaksulla kerättävä verotuotto säilyisi ennallaan vaikka huoltovarmuusmaksun perusteen muuttumisen takia polttoainekohtainen verotaso muuttuisi. Huoltovarmuusmaksusta kertyvän verotuoton korottamiseksi sähköstä kannettavan huoltovarmuusmaksun tasoa korotettaisiin 0,013 sentistä 0,085 senttiin kilowattitunnilta molemmissa sähköveroluokissa.
Ehdotetut muutokset kasvattaisivat huoltovarmuusmaksun vuositason tuottoa 36 miljoonasta eurosta 92 miljoonaan euroon vuoden 2026 tasossa. Vuonna 2026 verotuotto jäisi kuitenkin pienemmäksi alkuvuotta myöhäisemmän voimaantulon takia. Huoltovarmuusmaksun verotuotto ei lisäisi valtion talousarvion tuloja vaan se tuloutettaisiin nykyistä vastaavasti valtion talousarvion ulkopuoliseen huoltovarmuusrahastoon.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2026.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan selvitetään verotuksen ja kirjanpitosääntelyn eroavaisuudet ja mahdolliset yhdenmukaistamistarpeet (IFRS). Muistiossa verotuksen ja kirjanpitosääntelyn eroavaisuuksia ja yhdenmukaistamistarpeita on selvitetty pääasiallisesti siitä näkökulmasta, että verotuksen ei tulisi muodostaa estettä yhtiökohtaisen IFRS-tilinpäätöksen laatimiselle. Selvityksessä on keskitytty lähinnä osakeyhtiömuotoisten yhtiöiden verotuksen ja kirjanpidon välisiin eroihin ja yhdenmukaistamistarpeisiin edellä todetusta näkökulmasta. Osakeyhtiömuoto on yleisimmin käytetty yhtiömuoto Suomessa, ja erityisesti sellaiset yritykset, joilla arvioidaan olevan halukkuutta yhtiökohtaisen IFRS-tilinpäätöksen laatimiseen, toimivat lähinnä osakeyhtiömuodossa.
Tavoitteet
IFRS-standardien soveltaminen on tietyille yritysryhmille pakollista Suomessa. Vaikka sinänsä lainsäädännön nykytila mahdollistaisi muodollisesti useimmille yrityksille myös pelkkään IFRS-raportointiin siirtymisen, käytännössä EVL:n mukaisen verotuksen perustana olevan yhtiökohtaisen tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti johtaisi useimpien yritysten kohdalla verotuksen kiristymiseen. Siten erityisesti niissä tilanteissa, joissa KPL 7 a luvun säännökset tai jokin erityissääntely edellyttää IFRS-standardien soveltamista, voi kahden kirjanpitonormiston rinnakkaisesta soveltamisesta aiheutua yrityksille tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia.
Käytännössä kyseinen ongelma koskettaa varsin laajaa yritysjoukkoa, kuten pörssiin listattuja yrityksiä, joiden on laadittava konsernitilinpäätös IFRS-standardien mukaisesti, sekä näiden tytäryrityksiä. Lisäksi myös pörssiin listautumista suunnittelevat tai valmistelevat yhtiöt saattavat laatia IFRS-standardien mukaisen konsernitilinpäätöksen jo ennen listautumisprosessin aloittamista. Toisena keskeisenä ryhmänä voidaan mainita finanssialalla toimivat yritykset, joita koskeva erityissääntely edellyttää tiettyjen IFRS-standardien soveltamista raportoinnissa. Lisäksi edellä mainittujen tilanteiden lisäksi ulkomaisiin konserneihin kuuluvat sekä ulkomaista rahoitusta hankkivat kotimaiset yhtiöt voisivat laatia virallisen yhtiökohtaisen tilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti, mikäli verotusta koskeva sääntely ei sisältäisi nykyisenkaltaisia viittauksia kirjanpidon ratkaisuihin.
Edellä esitetyn perusteella yhteisöverotusta koskevaa sääntelyä olisi perusteltua kehittää sellaiseksi, että yritysten olisi mahdollista valita soveltamansa tilinpäätösnormisto muiden kuin verotukseen liittyvien näkökohtien perusteella. Verotusta koskevan sääntelyn tulisi siten olla tältä osin mahdollisimman neutraalia, eikä esitettävillä verolainsäädännön muutoksilla olisi myöskään tarkoitus kannustaa yrityksiä IFRS-tilinpäätöksen laatimiseen. IFRS-standardeja ei ole suunniteltu erityisesti
pieniä yrityksiä varten, ja standardeihin liittyy runsaasti seikkaperäistä sääntelyä ja laajat liitetietovaatimukset. Näiden sekä IFRS-tilinpäätökseen liittyvän yrityksen koosta riippumattoman tilintarkastusvaatimuksen takia ei kuitenkaan olisi oletettavaa, että pienet tai keskisuuretkaan yritykset siirtyisivät laajasti soveltamaan IFRS-standardeja, vaikka niihin niiden soveltamisesta nykyisin seuraavat verotusongelmat voitaisiin poistaa.
Esitettävien lainsäädäntömuutosten tavoitteena olisi tehdä tarvittavat muutokset verolainsäädäntöön, eikä tarkoituksena siten olisi, että EVL:n tulo- ja menokäsitteet ja jaksotussäännökset saataisiin kaikilta osin vastaamaan IFRS-standardien vastaavia periaatteita ja sääntöjä. Näin ollen EVL:n tuloslaskentasääntöjen mukaista elinkeinotoiminnan tulolähteen tulosta ei voitaisi jatkossakaan laskea suoraan tilinpäätöksen osoittamasta tuloksesta ja eroja järjestelmien välille syntyisi jatkossakin.