Edellisessä helmikuun veropaketissa on huomioitu HE:t 8/2025 vp asti (ei veroaiheisia helmikuussa), KHO:n päätökset 2025:17 asti ja KVL:n ennakkoratkaisut 2025/5 asti (ei uusia helmikuussa). HaO-päätöksiä oli julkaistuna 20.1.2025 asti. Verohallinnon ohjeet, päätökset ja kannanotot noteerattiin helmikuulta, samoin Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat. Tällä kertaa ei ollut veroliitännäisiä KKO:n ratkaisuja.
1. Hallituksen esitykset
HE 17/2025 eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta (valiokuntakäsittelyssä 26.3.2025)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, korkotulon lähdeverosta annettua lakia, verotusmenettelystä annettua lakia, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia, tulotietojärjestelmästä annettua lakia, ennakkoperintälakia, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia, veronkantolakia ja Verohallinnosta annettua lakia.
Tuloverolaista ehdotetaan kumottavaksi vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen, pitkäaikaissäästämissopimuksen ja työntekijän maksamien kollektiivisesti järjestetyn lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuutta koskevat säännökset. Samassa yhteydessä tehtäisiin vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuuden poistamiseen liittyviä teknisiä muutoksia korkotulon lähdeverosta annettuun lakiin, verotusmenettelystä annettuun lakiin ja tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että verotusmenettelystä annetun lain mukainen tiedonantovelvollisuus sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain mukainen tulorekisteri-ilmoitusten antamisvelvollisuus laajennetaan koskemaan suomalaisella aluksella toimessa olevan vuokratun henkilön saamaa tuloa ja muita työskentelyyn liittyviä tietoja. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa säädetty velvoite hakea ennakonkantoa ehdotetaan laajennettavaksi edellä mainitun työntekijän saamaan palkkaan.
Ennakkoperintälakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ennakkoperintärekisteriin voitaisiin merkitä myös sellainen rajoitetusti verovelvollinen, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella.
Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ennakonpidätyksen toimittamisen laiminlyönnin johdosta ennakonpidätys määrätään suorituksen maksajalle kaavamaisesti 40 prosentin suuruisena, ellei kysymys ole sellaisesta suorituksesta, jolle on säädetty tai määrätty muun suuruinen pidätysprosentti.
Veronkantolain säännös palautusten säilyttämisestä ehdotetaan kumottavaksi.
Verohallinnosta annettuun lakiin lisättäisiin säännös, joka mahdollistaa vuokratyövoiman käytön verotuksen avustavissa tehtävissä ja Verohallinnon avustavissa puhelinpalvelutehtävissä.
Tuloverolain, korkotulon lähdeverosta annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muutokset, jotka liittyvät vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden poistoon, on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.
Verotusmenettelystä annetun lain, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muutokset, jotka koskevat suomalaisella aluksella työskentelevän vuokratun henkilöstön saaman tulon verotusta, sekä ennakkoperintälakia koskeva muutos on tarkoitettu tulevan voimaan 1.1.2026.
Verohallinnosta annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2025. Veronkantolain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan elokuun 2025 aikana.
2. Verohallinnon uusimmat ohjeet, päätökset ja kannanotot
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/
Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu maksupalveluntarjoajien rajat ylittävistä maksuista
Opettajan ja tutkijan verotus kansainvälisissä tilanteissa
Kiinteistöverolain soveltamisohje
Opiskelijan ja harjoittelijan verotus kansainvälisissä tilanteissa
Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa
Valmisteveron alaisten tuotteiden siirtomenettelyt
Suurten konsernien vähimmäisverotus – huomioitavat verot
Autoveron palauttaminen vamman perusteella
Suurten konsernien vähimmäisverotus
Lunastustoimituksissa ja niihin rinnastettavissa tilanteissa saatujen korvausten verotus
Toiminnan aloittaminen Suomessa
Maatilan vuokratulojen verotus
Työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän pakollisen eläkevakuutusmaksun
Linkki: Ratkaisut – Tuomioistuinlaitos
3. KHO:n ennakkopäätökset ja muut julkaistut päätökset
Kansainvälinen verotus – Ennakkopäätösvalitus – Rajoitetusti verovelvollinen – Lähdevero – Osinko – Pääomien vapaa liikkuvuus – Objektiivinen rinnastettavuus – Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion keskuspankki
Suomessa rajoitetusti verovelvollinen Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion A keskuspankki omisti suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeita. Asiassa oli ratkaistavana, katsottiinko valtion A keskuspankin rinnastuvan tulon perusteella suoritettavasta verosta vapautettuun Suomen Pankkiin siten, että lähdeveron periminen sen Suomesta julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saamista osingoista muodostaisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 63 artiklassa tarkoitetun kielletyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksestään tarkemmin ilmenevin perustein, että Suomen Pankin ja valtion A keskuspankin tehtävät vastasivat toisiaan niin, ettei pankkien välillä ollut löydettävissä objektiivisia eroja. Asiassa ei ollut annettava merkitystä sille seikalle, että osa Suomen Pankin ylijäämästä siirretään käytettäväksi valtion tarpeisiin. Näin ollen lopputulos, jonka mukaan valtion A keskuspankki ei olisi ollut Suomessa vapaa osingoista suoritettavasta lähdeverosta, olisi muodostanut SEUT 63 artiklassa tarkoitetun kielletyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen. Rajoitusta ei voitu perustella verojärjestelmän johdonmukaisuudella eikä valtioiden välisen verotusvallan tasapainoisella jakautumisella. Näiden seikkojen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei mainituista osingoista ollut perittävä lähdeveroa.
Lähdeverokortti ajalle 1.1.–31.12.2023., Tuloverolaki 20 § 1 momentti 1 kohta, Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 63 ja 65 artikla, Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-190/12, Emerging Markets Series of DFA Investment Trust Company, (EU:C:2014:249), C-174/04, komissio v. Italia (EU:C:2005:350) ja C-39/23, Keva (EU:C:2024:648)
Arvonlisävero – Veron palauttaminen – Ulkomaankauppaa ja verotonta toimintaa harjoittavat yritykset – Luoton välityspalvelut – Unionin ulkopuolelle sijoittautunut vastaanottaja – Unionin alueella sijaitseva kiinteä toimipaikka – Arvonlisäverodirektiivin tulkintavaikutus
Yhtiöllä oli oikeus saada arvonlisäverolain 131 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisena palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä arvonlisävero, jos hankinta liittyi sen rahoituspalvelun myyntiin elinkeinonharjoittajalle, jolla oli liiketoiminnan kotipaikka Euroopan unionin ulkopuolella. Merkitystä ei ollut sillä, että tällaisella ostajalla oli mahdollisesti kiinteä toimipaikka unionin alueella.
Jos kuitenkin rahoituspalvelun ostajan kiinteä toimipaikka vastaanotti ja käytti rahoituspalvelun omiin tarpeisiinsa, yhtiöllä oli oikeus palautukseen, jos tämä kiinteä toimipaikka sijaitsi unionin ulkopuolella. Merkitystä ei tällöin ollut sillä, että ostajalla oli mahdollisesti liiketoiminnan kotipaikka tai jokin toinen kiinteä toimipaikka unionin alueella.
Keskusverolautakunnan arvonlisäverotusta koskeva ennakkoratkaisu ajalle 21.11.2023–31.12.2024.
Arvonlisäverolaki 41 § ja 131 § 1 momentti 2 kohta
Neuvoston direktiivi 2006/112/EY yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 169 artikla c alakohta
Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 21 artikla
4. KVL:n ennakkoratkaisut https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/
Henkilökohtaisen tulon verotus, Sijoitussidonnainen vakuutus, Eräiden vakuutusten erityinen verotusmenettely
Vakuutusyhtiö B Oy:n tarjoamien vakuutustuotteiden valikoimaan kuului yksilöllinen sijoitussidonnainen sijoitusvakuutus, jossa vakuutuksenottajan maksamia vakuutusmaksuja vastaavan vakuutussäästön arvonkehitys sidottiin vakuutuksenottajan valitsemien ja vakuutusyhtiön määrittämien sijoituskohteiden arvonkehitykseen. Sijoituskohteita ei räätälöity yksittäisille vakuutuksenottajille, vaan vakuutusyhtiön määrittämä sijoituskohteiden valikoima oli kaikille asiakkaille sama.
Vakuutuksenottajalla, vakuutetulla tai edunsaajalla ei ollut omistus- tai muita oikeuksia vakuutukseen liitettyihin sijoituskohteisiin. Vakuutusyhtiö kattoi sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan mahdollisimman tarkasti vakuutuksen arvonkehitystä määrääviin sijoituskohteisiin kuuluvin varoin.
Vakuutusyhtiö suunnitteli tarjoavansa vakuutuksenottajalle mahdollisuuden esittää allokaatiomuutospyynnön yhteydessä ehdon kohde-etuutena olevan sijoituskohteen rajahinnasta, jonka toteutuessa vakuutuksen allokaatiomuutos toteutetaan.
Keskusverolautakunta totesi, että kyse oli ehdollisesta muutoksesta vakuutussopimuksen kohde-etuuksiin, eikä allokaatiomuutoksesta seurannut vakuutusyhtiön velvollisuutta luovuttaa tiettyä yksilöityä kohde-etuutta määriteltyyn rajahintaan. Keskusverolautakunta katsoi hallituksen esitykseen 275/2018 vp. viitaten, ettei hintarajaa koskevaa ehtoa pidetty tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna oikeutena päättää siitä, kenelle tai millä ehdoilla vakuutuksessa kohde-etuutena oleva varallisuus luovutetaan.
Selvityksen perusteella vakuutuksenottajalla ei ollut muitakaan tuloverolain 35 b §:n 1 momentissa listatuista oikeuksista. Siten A:n sijoittaessa hakemuksessa kuvattuun sijoitussidonnaiseen vakuutukseen A:n verotuksessa ei sovellettu tuloverolain 35 b §:n mukaista eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2025. Tuloverolaki 35 b § 1 momentti
(Ei lainvoimainen), Valitettu
Elinkeinotulon verotus, Johdannaisella hankitut osakkeet, Omaisuuden hankintameno, Arvonmuutos
A Oy aikoi hankkia erään Helsingin pörssilistalla noteeratun yhtiön osakkeita. Hankinta oli tarkoitus toteuttaa osto-option tai termiinin avulla. Osto-optio oli enintään 18 kuukauden pituinen optio, joka oli kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla. Termiini oli ulkopuolisen rahoituslaitoksen kanssa sovittu kahden välinen termiinisopimus.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) lähtökohta oli realisoituneiden voittojen ja tappioiden veronalaisuus, josta voitiin poiketa vain nimenomaisella säännöksellä. Laissa oli säädetty kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamisesta johtuvien tuloslaskelmaan kirjattujen realisoitumattomien arvonnousujen veronalaisuudesta ja arvonlaskujen vähennyskelpoisuudesta (EVL 5 § 8 kohta ja EVL 8 § 1 mom. 2 a kohta) sekä niiden huomioimisesta rahoitusvälineiden hankintamenossa (EVL 27 e §).
Hakemuksessa kuvattu osto-optio tai termiini toteutettiin hankkimalla sen kohde-etuutena olevat osakkeet. Vaikka kirjanpidossa vain termiiniin sovellettiin suojauslaskentaa, osto-optio tai termiini eivät kumpikaan olleet IFRS 9 -standardissa tarkoitettuja kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Keskusverolautakunta katsoi, että näissä olosuhteissa osto-optiota tai termiiniä ei ollut pidettävä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävänä rahoitusvälineenä myöskään verotuksessa huolimatta siitä, että kirjanpidossa ne arvostettiin kirjanpitolain 5 luvun 2 a §:n ja IFRS 9 -standardin mukaisesti tulosvaikutteisesti käypään arvoon.
Kun osto-optio tai termiini toteutettiin hankkimalla sen kohde-etuutena olevat osakkeet, myöskään sen toteuttamisesta ei muodostunut hakijalle EVL 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua veronalaista tuloa tai EVL 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua vähennyskelpoista menoa.
EVL 14 §:n 1 momentin ja EVL 27 d §:n 3 momenttiin sisältyvän osto-optioita koskevan erityissäännöksen nojalla osakkeiden hankintamenoon luettiin osakkeista tosiasiassa maksettava hinta lisättynä hankinnasta johtuvilla menoilla.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2024 ja 2025. Laki elinkeinotulon verottamisesta 4 § 1 momentti, 7 § 1 momentti, 14 § 1 momentti ja 27 d § 3 momentti, (Ei lainvoimainen)
Rajoitetusti verovelvollinen A S.A. suunnitteli sijoittavansa avoimeen erikoissijoitusrahastoon (”Rahasto”). Rahaston sijoitusten kokonaisvaroista yli puolet muodostui Suomessa sijaitsevista kiinteistökohteista. Hakemushetkellä suunniteltiin Rahaston yhden tai useamman uuden osuussarjan listaamista Luxemburgin pörssin päälistalle. Hakija aikoi kuitenkin sijoittaa Rahaston listaamattomaan euromääräiseen osuussarjaan. Hakijan myöhemmin luovuttaessa listaamattomia osuuksia osa rahaston muista osuussarjoista tuli hakemuksen mukaan olemaan listattuna.
Keskusverolautakunta katsoi, että tuloverolain 10 §:n 10 a kohdassa viitattiin lain 33 §:n 2 momentissa tarkoitettuun julkisesti noteerattuun yksikköön, eikä lainkohdassa sanamuodon mukaan edellytetty, että luovutettavien osakkeiden tai osuuksien tulisi olla julkisen kaupankäynnin kohteena. Lisäksi verojärjestelmän johdonmukaisuus edellytti, että ilmaisua julkisesti noteerattu yhtiö tai vastaava yksikkö oli tuloverolain 10 §:n 10 a kohtaa sovellettaessa tulkittava yhdenmukaisesti saman lain 33 a §:n 2 momentin soveltamiskäytännön kanssa. Lain 33 a §:n 2 momenttia oli vakiintuneesti tulkittu niin, että julkisesti noteerattu yhtiö tarkoitti yhtiötä, jonka jokin osakesarja oli kaupankäynnin kohteena.
Siten Rahaston listaamattomien osuuksien luovutuksesta saatu voitto ei ollut tuloverolain 10 §:n 10 a kohdassa tarkoitettua Suomesta saatua tuloa, jos Rahaston jokin osuussarja oli luovutushetkellä julkisen kaupankäynnin kohteena tuloverolain 33 a §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla Luxemburgin pörssin päälistalla.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2025 ja 2026. Tuloverolaki 10 § 10 a kohta ja 33 a § 2 momentti, Äänestys 4–4
(Ei lainvoimainen), Valitettu
5. Hallinto-oikeuksien päätöksiä https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/
Perintövero, Ruotsissa sijaitseva perintöomaisuus, Suomessa asuva perillinen, Ruotsiin luovutusvoitosta suoritettu vero, Veron hyvittäminen, Veron vaikutus käypään arvoon, Veron vähennyskelpoisuus
Asiassa oli ratkaistavana, oliko Ruotsissa perintönä saadun omaisuuden luovutuksesta maksettu vero otettava huomioon perintöverotuksessa Suomessa.
Ruotsiin asunnon ja rahastojen luovutuksen perusteella maksetuissa veroissa ei ollut kyse perintösaannon eli perinnönjättäjän kuoleman perusteella suoritetusta verosta. Näin ollen asiassa ei tullut soveltaa perintö- ja lahjaverolain 4 §:n 2 momentin säännöstä ulkomaisen veron hyvityksestä eikä Ruotsiin maksettua veroa ollut vähennettävä valittajalle Suomessa maksuunpannusta perintöverosta.
Valittajan mukaan perintöverotuksessa omaisuuden arvoa alentavana seikkana oli otettava huomioon piilevä verovelka eli se, että Ruotsissa perittävän elinaikana tapahtuneesta omaisuuden arvonnoususta syntyi veronalaista tuloa, mistä menevästä verosta perilliset joutuivat vastaamaan. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kuolinpesän osakkaiden myöhemmin maksettavaksi tullut vero alentanut omaisuuden käypää arvoa eli todennäköistä luovutushintaa perittävän kuolinpäivänä. Asunto ja rahastot oli myyty perinnönjättäjän kuoleman jälkeen, joten kyseisten luovutusten perusteella Ruotsiin maksettu luovutusvoittovero ei ollut myöskään sellainen perinnönjättäjän elinaikaan kohdistunut vero, joka olisi ollut perintö- ja lahjaverolain 9 §:n 2 momentin nojalla perintöverotuksessa kuolinpesän omaisuudesta vähennyskelpoinen.
Perintö- ja lahjaverolaki 4 § 1 mom 1 k, 4 § 2 mom, 5 § sekä 9 § 1 ja 2 mom
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Paula Makkonen, Elina Fasoúlas, joka on myös esitellyt asian, ja Anneli Järvenpää. Ei lainvoimainen
6. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat Etusivu – (kirjanpitolautakunta.fi)
Yleisohjeet
Ei uusia yleisohjeita
Lausunnot ja poikkeusluvat
Poikkeuslupahakemus tilinpäätöksen laatimisajan pidentämiselle 2025 / 2105 25.3.2025
Poikkeuslupahakemus tilinpäätöksen laatimisajan pidentämiselle 2025 / 2106 25.3.2025
Poikkeuslupahakemus tilinpäätöksen laatimisajan pidentämiselle 2025 / 2104 25.3.2025
Kauppamuotoisesta factoringista 2025 / 2102 11.3.2025
Hyvinvointialue ja kuntajaosto
Ei uusia yleisohjeita
Ei uusia lausuntoja
7. KKO:n ennakkopäätökset
Ei uusia veroliitännäisiä päätöksiä