Edellisessä lokakuun veropaketissa on huomioitu HE:t 157/2025 vp asti ja KHO:n päätökset 2025:64 asti. KVL:n ennakkoratkaisuja oli julkaistuna 2025/43 asti ja HaO-päätöksiä 9.9.2025 asti. Verohallinnon ohjeet, päätökset ja kannanotot noteerattiin lokakuulta, samoin kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat. KKO:n ratkaisuista mainittiin KKO 2025:89. Lausuntopyynnölle lähetettyjä veroliitännäisiä lakiesitysluonnoksia oli kaksi.
1. Hallituksen esitykset
HE 176/2025 vp laeiksi verotusmenettelystä annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Esityksen mukaan lakeihin lisättäisiin säännös, jonka perusteella verotukseen, tulotietojärjestelmään ja positiiviseen luottotietorekisteriin liittyviä määräaikoja voitaisiin pidentää valtioneuvoston asetuksella. Säännös koskisi tilanteita, joissa esimerkiksi verovelvollisen, muun ilmoitus- tai tiedonantovelvollisen, Verohallinnon, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tai veronsaajien mahdollisuus noudattaa verotukseen, tulotietojärjestelmään tai positiiviseen luottotietorekisteriin liittyviä määräaikoja on vakavasta häiriötilanteesta johtuen estynyt tai merkittävästi vaikeutunut.
Määräaikojen pidennysten tulisi olla tilapäisiä, ja niiden tulisi koskea niitä määräaikoja, joiden pidentäminen kysymyksessä olevassa häiriötilanteessa on välttämätöntä. Harkittaessa asetuksen antamisen välttämättömyyttä arvioitaisiin aina ensin, voidaanko häiriötilanteen vaikutukset riittävän tehokkaasti ehkäistä tai poistaa seuraamusten määräämättä tai perimättä jättämistä koskevien säännösten nojalla tai mukauttamalla Verohallinnon menettelyjä lain sallimissa puitteissa.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2026.
HE 168/2025 vp laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä
Alkuperäistä esitystä täydennettäisiin muuttamalla siihen sisältynyttä lakiehdotusta valmisteverotuslain muuttamisesta. Toisesta EU:n jäsenvaltiosta matkustajatuontina tuotavien nuuskan ja savuttomien nikotiinituotteiden tupakkaverottomuus rajoitettaisiin kummankin osalta 1 000 grammaan aiemmin esitetyn 200 gramman sijaan.
HE 164/2025 vp tulon kohdistamista kiinteälle toimipaikalle koskevaksi lainsäädännöksi
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettua lakia.
Tuloverolakiin otettaisiin aikaisempaa tarkemmat säännökset tulon kohdistamisesta kiinteälle toimipaikalle.
Tulo kohdistettaisiin kiinteälle toimipaikalle OECD:n malliverosopimuksessa vuodesta 2010 alkaen olleessa liiketuloartiklassa edellytetyllä tavalla silloin, kun verosopimuksessa on vastaava liiketuloartikla. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädeltäväksi tulon kohdistamisesta kiinteälle toimipaikalle tilanteissa, joissa sovellettavan verosopimuksen liiketuloartikla poikkeaa OECD:n vuoden 2010 malliverosopimuksen liiketuloartiklasta, sekä tilanteissa, joissa ei ole sovellettavaa verosopimusta.
Lisäksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laissa nimenomaisesti säädettäisiin yritysten osien välisten sisäisten suoritusten huomioon ottamisesta verotettavan tulon laskennassa.
Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuloverolakiin ehdotetut säännökset otetaan huomioon myös sovellettaessa hyvitysmenetelmää kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa Suomessa sijaitsevien päätoimipaikkojen osalta.
Esityksen tavoitteena on, että kansallinen sääntely, vastatessaan OECD:n malliverosopimuksen vuoden 2010 liiketuloartiklaa, vahvistaa markkinaehtoperiaatteen sekä erillisen yrityksen periaatteen merkitystä kohdistettaessa tuloa kiinteälle toimipaikalle. Tavoitteena on, että Suomen kansallinen lainsäädäntö ei jatkossa rajoita vuoden 2010 malliverosopimuksen mukaisen liiketuloartiklan soveltamista niissä tilanteissa, joissa verosopimukseen on otettu sanotun mukainen määräys. Suomi ei ole toistaiseksi tehnyt OECD:n vuoden 2010 malliverosopimuksen liiketuloartiklan sisältäviä verosopimuksia, mutta muutoksen myötä näiden tekeminen mahdollistuisi.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.
2. Verohallinnon uusimmat ohjeet, päätökset ja kannanotot
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/
Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2025 toimitettavaa verotusta varten
Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu tulorekisteri-ilmoittamisen velvoitteista
Täytäntöönpanon keskeyttäminen
Ohjeita koirankasvatuksesta saatujen tulojen ilmoittamiseen
Elinkeinoyhtymän yhtiömiehen matkakulut
Verohallinnon päätös varainsiirtoveron maksamisesta ja ilmoittamisesta
Verohallinnon päätös rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista
Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta
Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026
Verohallinnon päätös maksujen ja palautusten käyttämisestä verojen suoritukseksi
Verohallinnon päätös matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa
Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026
Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä
Linkki: Kaikkien tuomioistuinten ratkaisut
3. KHO:n ennakkopäätökset ja muut julkaistut päätökset
KHO:2025:73 – Korkein hallinto-oikeus Elinkeinotulon verotus – Hankintameno – Hankintahetki – Osakevastike – Vaihto-omaisuus – Signing – Closing
Elinkeinotoimintaa harjoittanut A Oy oli myynyt tytäryhtiönsä osakkeet. Myynti oli toteutettu kaksivaiheisena yrityskauppajärjestelynä, joka muodostui kauppakirjan allekirjoittamisesta (”signing”) ja kauppakirjassa sovittujen ehtojen täyttymisen jälkeen toteutetusta täytäntöönpanosta (”closing”). Täytäntöönpanovaiheessa oli maksettu kauppahinta ja siirretty tytäryhtiön osakkeiden omistus- ja hallintaoikeus ostajalle. A Oy oli saanut rahavastikkeen lisäksi osuuden ostajayhtiön osakekannasta (vastikeosakkeet). Vastikeosakkeet kuuluivat A Oy:n vaihto-omaisuuteen.
A Oy:n luovuttaessa vastikeosakkeet niiden hankintameno oli määritettävä niillä täytäntöönpanohetkellä olleen käyvän arvon mukaisesti. Ennakkoratkaisu verovuosille 2023 ja 2024.
Äänestys 4–1 ja esittelijän eriävä mielipide. Laki elinkeinotulon verottamisesta 13 § ja 14 § 1 momentti
Ks. KHO 2002:81
4. KVL:n ennakkoratkaisut https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/
KVL:2025/47 Henkilökohtaisen tulon verotus, Maastapoistumisverotus, Suomen ja Yhdysvaltojen välinen verosopimus, Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
Suomessa yleisesti verovelvollinen hakija oli yleisesti verovelvollinen myös Yhdysvalloissa pysyvän oleskeluluvan (ns. green card) haltijana. Hakijalla ei ollut Yhdysvaltojen kansalaisuutta. Hakija harkitsi luopuvansa pysyvästä oleskeluluvasta Yhdysvalloissa, minkä seurauksena hakijalle tultaisiin Yhdysvalloissa määräämään maastapoistumisvero. Hakemus koski tilannetta, jossa hakija tämän jälkeen luovutti maastapoistumisverotuksen kohteena olleita arvopapereita.
Suomessa vuodesta 2021 asunut hakija oli Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen 4 artiklan 1 kappaleen mukaisesti vain Suomessa asuva. Verosopimuksen 13 artiklan 6 kappaleen perusteella irtaimen omaisuuden, johon arvopaperit luettiin, luovutusvoitosta voitiin verottaa vain hakijan asuinvaltiossa. Verosopimuksen 1 artiklan 4 kappaleen nojalla sopimus ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, miten Yhdysvallat verotti aikaisemmin Yhdysvalloissa pitkäaikaisesti asunutta henkilöä tällaisen aseman päättymisestä seuraavan 10 vuoden ajan.
Verosopimuksen 23 artiklan 1 ja 3 kappaleiden sanamuotojen perusteella Suomella oli velvollisuus hyvittää Yhdysvaltoihin 1 artiklan 4 kappaleen nojalla maksettua veroa, ellei Yhdysvallat verottanut tuloa ainoastaan kansalaisuuden perusteella.
Verosopimusta oli muutettu vuonna 2006 laaditulla pöytäkirjalla siten, että 1 artiklan 4 kappaleessa olevaa Yhdysvaltojen verotusoikeutta laajennettiin kansalaisen ja aikaisemman kansalaisen lisäksi myös Yhdysvalloissa aikaisemmin pitkäaikaisesti asuneeseen henkilöön. Tällöin muutettiin myös kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevan 23 artiklan 3 kappaletta. Jo ennen sopimusmuutosta 23 artiklan 1 ja 3 kappaleiden nojalla Yhdysvallat oli ollut velvollinen poistamaan kaksinkertaisen verotuksen, jos se oli verottanut Suomessa asuvaa henkilöä vain kansalaisuuden perusteella.
Pöytäkirjan voimaansaattamista koskevasta hallituksen esityksestä 95/2006 vp. ei käynyt ilmi, että verotusoikeuden jakoa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä olisi ollut tarkoitus muuttaa. Jos verosopimusmuutoksen seurauksena Suomelle olisi muodostunut velvollisuus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen tilanteessa, jossa Yhdysvallat verotti verosopimuksessa tarkoitetulla tavalla Suomessa asuvaa henkilöä 1 artiklan 4 kappaleen perusteella, kyse ei olisi ollut vähäisestä muutoksesta.
Keskusverolautakunta katsoi, että verosopimuksen 23 artiklan 1 ja 3 kappaleita oli tulkittava yhdessä siten, että Suomen oli poistettava kaksinkertainen verotus vain tilanteessa, jossa Yhdysvalloilla oli verotusoikeus verosopimuksessa tarkoitetulla tavalla Suomessa asuvan henkilön saamaan tuloon muutoin kuin ainoastaan 1 artiklan 4 kappaleen perusteella.
Siten Yhdysvalloilla oli velvollisuus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen tilanteessa, jossa se verotti Suomessa asuvan hakijan saamaa irtaimen omaisuuden luovutusvoittoa. Tällöin Yhdysvaltoihin maksettua maastapoistumisveroa ei hyvitetty Suomessa maastapoistumisverotuksen kohteena olevien arvopapereiden luovutuksesta maksettavasta verosta Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen tai menetelmälain nojalla, eikä kaksinkertaista verotusta poistettu muullakaan tavoin.
Kun tuloverolaissa ei ollut säännöstä, jonka nojalla maastapoistumisarvo sisältyisi omaisuuden hankintamenoon, Yhdysvalloissa maastapoistumisverotuksessa tuloksi luettua arvoa ei luettu hakijan omistamien arvopapereiden hankintamenoon tälläkään perusteella.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2025 ja 2026. Tuloverolaki 45 § 1 momentti, 46 § 1 momentti
Laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta 1 § 1–2 mom. ja 2 §
Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (SopS 1–2/1991) 1, 3, 4, 13 ja 23 artiklat, (Ei lainvoimainen), Valitettu
5. Hallinto-oikeuksien päätöksiä https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/
Itä-Suomen HAO 21.11.2025 2686/2025 – Itä-Suomen hallinto-oikeus Henkilökohtaisen tulon verotus – Ulkomainen väliyhteisö – Ulkomainen kuolinpesä – Suomessa yleisesti verovelvollinen perillinen – Verovelvollisuus kuolinpesän tuloista
Verohallinnon antamassa ennakkoratkaisussa oli katsottu, että Suomessa asuvaa henkilöä ei veroteta tuloverolain perusteella niistä tuloista, jotka muodostuvat peritystä omaisuudesta ennen perinnönjaon loppuunsaattamista. Ennakkoratkaisu on perustunut siihen, että verovelvollinen näistä tuotoista on hakijan vanhemman ulkomainen kuolinpesä, eivät sen osakkaat.
Asiassa oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko hakija verovelvollinen kyseisistä tuloista ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain perusteella.
Väliyhteisölaissa ei ole tarkemmin säännelty, mitä tarkoitetaan lain soveltamisen kohteena olevalla ulkomaisella yksiköllä. Myöskään lain muuttamisen taustalla olleen sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 2016/1164/EU ei ole määritelty, mitä tarkoitetaan ilmaisulla yksikkö. Direktiivin ja väliyhteisölain tarkoituksena on kuitenkin ehkäistä väliyhteisön avulla tapahtuvaa verotuksen välttämistä.
Hallinto-oikeus totesi, että ulkomaisia jäämistövarallisuudesta muodostuneita kokonaisuuksia ei ole sinänsä suljettu pois väliyhteisölain soveltamisalasta. Niiden väliyhteisöksi katsomista puoltaa väliyhteisölain esitöissä oleva viittaus tuloverolain 3 §:ssä tarkoitettuihin yhteisöihin, ja niistä muutenkin ilmenee, että väliyhteisöksi voidaan katsoa laajasti erilaisia yritysmuotoja sekä sopimusjärjestelyitä. Edelleen väliyhteisölaki soveltuu myös riippumatta siitä, onko väliyhteisön omistamisen tarkoituksena veronkierto. Lain esitöistä on kuitenkin pääteltävissä, että lakia on tarkoitettu sovellettavan tilanteisiin, joissa tuloa siirretään tai sitä varastoidaan matalan verorasituksen valtioon. Perintövarallisuuden jakamisessa pian perinnönjättäjän kuoleman jälkeen ei ole kysymys tällaisesta tilanteesta, eikä hallituksen esityksissä ole mainittu jäämistövarallisuuksia käsiteltäessä lain tarkoittamia väliyhteisöjä.
Ennakkoratkaisuhakemuksesta ilmeni, että hakijan vanhemman kuolinpesä on pääosin jaettu elokuussa 2024 päivätyllä perinnönjakokirjalla, ja myös jäljelle jäävät varat on tarkoitus jakaa perillisten kesken keväällä 2025. Saadun selvityksen perusteella perinnönjako tulisi siten suorituksi pääosin alle vuoden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta ja kokonaan noin puolentoista vuoden kuluessa siitä.
Hallinto-oikeus totesi, että hakijan asiassa oli kysymys perintövarallisuuden jakamisesta. Edellä lausutun perusteella hakijan vanhemman ulkomaisen kuolinpesän ei siten voida katsoa muodostavan ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua ulkomaista yksikköä. Verohallinto on näin ollen voinut katsoa antamassaan ennakkoratkaisussa, että hakija ei ole myöskään väliyhteisölain perusteella verovelvollinen vanhempansa kuolinpesän saamasta tulosta.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Toni Sarivirta, Tuula Viiliäinen ja Miika Laine. Asian esittelevä jäsen Miika Laine. Päätös ei ole lainvoimainen.
6. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, lausunnot ja poikkeusluvat Etusivu – (kirjanpitolautakunta.fi)
Yleisohjeet
Ei uusia yleisohjeita
Lausunnot ja poikkeusluvat
Ei uusia lausuntoja ja poikkeuslupia
Hyvinvointialue ja kuntajaosto
Ei uusia yleisohjeita
Lausunto saadun vakuutuskorvauksen käsittelystä kunnan ja hyvinvointialueen kirjanpidossa 2025 / 1502 5.11.2025
Lausunto investoinnin toteuttavaan hankeyhtiöön tehtyjen kunnan sijoitusten kirjaamisesta 2025 / 1492 5.11.2025
7. KKO:n ennakkopäätökset
Ei uusia veroliitännäisiä KKO:n tapauksia
8. VVM:n lausuntopyynnölle lähettämät esitysluonnokset Lausuntopyynnöt – Lausuntopalvelu
Kaivosmineraaliveron verotusarvojen perusteena sovellettavista hintatiedoista annettuun asetukseen lisättäisiin raudan hintalähdetieto. Lisäksi tehtäisiin eräitä teknisluonteisia tarkastuksia asetukseen. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.